Jäämistö - sarja maalauksia

Abstract

”Maalaus ei tunnu siltä kuin sen olisi itse tehnyt. Olen sen luona viipyillen, kun se luo itsensä olemaan” - näin kirjoitan maalauspäiväkirjaani. Tässä tutkielmassa kysyn, mistä tässä ”ei-itse tekemisessä” tai ”itsestään tapahtumisessa” on kyse. Mistä sellaiset kokemukset rakentuvat, joissa minuus on jollain lailla sivussa - joissa kokemus virtaa vailla sitä, jonka tavallisesti miellämme kokijaksi - minuutta?

Lähestyn kysymystä minulle tutuimman itsettömyyden kokemuksen tarjoavan välineen kautta, maalaamisen. Opinnäytetyön aikana pitämäni maalauspäiväkirja toimii kokemuksellisena lähtökohtana, kuten myös Csikszentmihalyin kuvaukset flow:n tilasta. Pyrin esittämään minuuden ja tietoisuuden käsitteet toisiinsa nähden miellekkäällä tavalla niin, että maalaamisen aikana tapahtuva itsettömyyden kokemus ja kirkastunut tietoisuus tulisi ymmärrettävämmäksi. Tietoisuuden käsitteen hahmottamisessa käytän apunani etenkin Johannes Lehtosen ja Amit Goswamin kirjoituksia.

Minuus on kuten ajatuksetkin; niiden ei voida ajatella olevan olemassa ilman tietoisuutta niistä. Paljastaako luova toiminta perimmäisen paljaan tietoisuuden, kun minuuden kokemus väistyy taka-alalle?

”A painting never feels like I have made it myself. I am with it, with time, as it creates itself”. These are words I’ve written in my process diary. This sense of non-doership, a doing that seems to happen on its own accord, in this essay I study the nature of this experience. What is the relationship between consciousness and the sense of self when my Self is no longer in the view of the observer.

Painting is a medium that provokes this meless feeling in me. The process diary that I’ve kept while working on my thesis work provides the experiental basis for this essay. The theoretical and philosophical framework is provided by Csikszentmihalyi -his work on flow and optimal experience - by Johannes Lehtonens and Amit Goswamis views on consciousness. Merleau-Ponty and Bardy are representing a more poetic viewpoint.

Our selfhood passes by our field of perception like thoughts, as etherally - mere appearances that from time to time do not appear - leaving room for simple consciousness, an experience without the experiencer, a perception without the perciever.