Klibbalskärr och allundar i Raseborg

Abstract

Klibbalskärr och klibbalslundar räknas båda som värdefulla livsmiljöer i Finlands lagstiftning, men informationen om deras förekomst är mycket spridd och varierande. För att förvalta livsmiljöer på ett hållbart sätt bör befintlig och ny information sammanställas. I det här arbetet görs en översikt av den existerande informationen om värdefulla alområden i Raseborg, exklusive skärgården, och lämpliga metoder att hitta eventuella okända aldungar söks. Existerande material gällande allundar och alkärr analyserades i ArcGIS. De troligaste förekomstområdena för värdefulla aldungar söktes utgående från jordmånskartor och CORINE information samt en analys av flygfotografier. Områdena avgränsades på en karta och kontrollerades med hjälp av information från tidigare inventeringar och fältbesök i samband med det här arbetet.

Resultaten visade att de flesta alområdena i Raseborg finns vid stränderna av havsvikar och insjöar i centrala Raseborg. Av de avgränsade områdena är 79 % kring en hektar eller mindre. Vid fältbesöken visade sig naturen, i alla fall i de torrare områdena, inte alltid vara så speciell och skogarna var tydligt skötta med avsaknad av död ved. De mest orörda och representativa områdena är antingen skyddade enligt naturvårdslagen eller befinner sig vid en strand eller i en skog där det inte går någon väg i deras närhet. Den existerande informationen som finns att tillgå varierar kraftigt i både kvalitet och tillförlitlighet. Metoderna utvecklade på GIS fungerar riktgivande men bör inte användas ensamt.

Tervaleppäkorvet ja -lehdot lasketaan molemmat arvokkaiksi elinympäristöiksi Suomen lainsäädännössä, mutta tiedot niiden esiintymispaikoista ovat hyvin vaihtelevaiset ja hajallaan. Jotta elinympäristöä voidaan hoitaa kestävällä tavalla, olemassa olevat ja uudet tiedot pitää koostaa. Tässä opinnäytetyössä tehdään yleiskatsaus Raaseporin arvokkaisiin tervaleppäalueisiin olemassa olevan tiedon avulla, lukuun ottamatta saaristoa, ja etsitään sopivia menetelmiä mahdollisien tuntemattomien tervaleppämetsien löytämiseen.

Olemassa oleva tervaleppäkorpia ja -lehtoja koskeva aineisto analysoitiin ArcGIS:llä. Todennäköisimmät tervaleppämetsien esiintymisalueet etsittiin maaperäkarttojen ja CORINE-tietojen käyttäen, sekä ilmakuvia analysoiden. Alueet merkittiin kartalle ja tarkistettiin käyttämällä tietoja aiemmin tehdyistä inventoinneista sekä tämän työn yhteydessä tehdyistä kenttäkäynneistä.

Tulokset osoittavat, että useimmat Raaseporin tervaleppämetsistä löytyvät lahtien ja järvien rannikoilla keskeltä Raaseporia. Löydetyistä alueista 79 % on noin hehtaarin suuruinen tai pienempi. Kenttäkäynnit osoittivat, että ainakin kuivimmilla alueilla luonto osoittautui aika mitäänsanomattomaksi ja metsät olivat selvästi hoidetut ilman lahopuuta. Koskemattomimmat ja edustavimmat alueet ovat yleensä joko suojeltuja luonnonsuojelulain mukaan tai sijaitsevat rannalla tai metsässä, jonka lähistöillä ei kulje tietä. Saatavilla olevat tiedot vaihtelevat huomattavasti sekä laadultaan että luotettavuudeltaan. GIS:llä kehitetyt menetelmät toimivat suuntaa antavina, mutta jos haluaa luotettavia tuloksia, ei pitäisi käyttää pelkästään niitä.

Fens and herb-rich forests dominated by black alder are both valuable biotopes according to Finnish law. The information about their localities is, however, spread out and varying in content. In order to manage biotopes in a sustainable way, existing and new information need to be brought together. This thesis gives an overview of the existing information about valuable alder forested areas in Raseborg, excluding the archipelago, and suitable methods for finding any unknown alder forests. The existing information concerning alder-dominated fens and herb-rich forests was analyzed in ArcGIS. The most likely localities for unknown black alder forests were sought using soil maps and CORINE data as well as by analyzing aerial pictures. The localities were marked on a map and examined using information from earlier inventories and field visits done for this thesis.

The results show that most alder forested areas in Raseborg grow on the shores of bays and lakes in central Raseborg. Of the marked sites 79 % were about one hectare or less in size. The nature in the visited areas was rarely special, at least in the drier areas. The forests were obviously tended to and lacked dead wood. The most representative areas are either protected by the Nature Conservation Act or are situated by a beach or in a forest where there are no roads close by. The existing information available varies clearly both in quality and reliability. The methods developed by GIS work as guidelines but should not be used independently.