Hoivatyöyhteisön kokemuksia monikulttuurisesta kommunikaatiosta

Abstract

Ulkomaalaistaustaisten hoitajien määrä tulee Suomessa kasvamaan hoivatyön lisääntyessä tulevina vuosina, koska työvoiman tarjonta Suomessa pienenee väestön ikääntymisen vuoksi. Terveysalalla suomen kielen hallitseminen on edellytys työskentelylle, eivätkä kaikki ulkomaalaistaustaiset hoitajat hallitse suomen kieltä riittävän hyvin. Terveysalalla kommunikaatio on yksi työvälineistä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoivatyöyhteisön kokemuksia kommunikaatiosta monikulttuurisessa hoivatyössä. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kommunikaatiota monikulttuurisissa hoivatyön työyhteisöissä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Salossa sijaitsevan Kukonkallion hoivakodin työntekijät. Otoksen koko koostui 76 hoivatyöntekijästä ja tutkimuksen vastausprosentti oli 61 % (n=46). Tutkimustulosten mukaan ulkomaalaistaustaisen hoitajan koettiin puhuvan huonosti suomea saapuessaan työyhteisöön ja ulkomaalaistaustaisen hoitajan suullisen kommunikaatio potilaiden kanssa oli riittämätöntä. Potilasturvallisuuden koettiin vaarantuvan ulkomaalaistaustaisen hoitajan heikon kielitaidon vuoksi. Ulkomaalaistaustaisen hoitajan sanaton kommunikaatio erosi suomalaisen hoitajan sanattomasta kommunikoinnista lähinnä kehonliikkeiden alueella. Ulkomaalaistaustaisen hoitajan perehdyttämisessä tulisi käyttää enemmän aikaa kuin suomalaisten hoitajien perehdyttämiseen ja ulkomaalaistaustaiselle hoitajalle olisi perehdytyksessä hyödyllistä nimetä henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Tukiryhmätoiminnan tarjoaminen olisi myös hyväksi ulkomaalaistaustaiselle hoitajalle. Tulosten mukaan koulutusta tulisi järjestää niin ulkomaalaistaustaisille hoitajille kuin suomalaisille työyhteisöille.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä kommunikaatiota monikulttuurisessa hoivatyöyhteisössä terveysalalla. Jatkossa olisi hyvä tutkia potilaiden kokemuksia, kun hoitaja on ulkomaalaistaustainen.

The objective of this thesis was to examine the multicultural communication in nursing staff and how multicultural communication could be developed. The study was done on the assignment of Kansainvälistyvät työyhteisöt osaaviksi ja kilpailukykyisiksi - project.

The query was performed in Kukonkallio Home for the Elderly. The questionnaire was given to 76 nurses to find out their attitudes towards multicultural communication. Totally 46 nurses answered the questionnaire giving the response of 61%.

According to the results foreign nurses spoke Finnish badly when they arrived to the working community and the verbal communication with the patients was inadequate. The safety of the patient was endangered because of the poor language skills. Comparing orientation times, more time should be spent orientating a foreign nurse than a Finnish nurse and it would be useful for the foreign nurse to use a personal supervisor at the orientation. The results showed that language education would be good for the foreign nurse and education at working in multicultural working community would be good for the Finnish working community.