Vatunäkämäpunkin ja vihannespunkin biologinen torjunta ripsiäispetopunkin avulla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää soveltuuko ripsiäispetopunkki (Neoseiulus cucumeris) vatunäkämäpunkin (Phyllocoptes gracilis) ja vihannespunkin (Tetranychus urticae) biologiseen torjuntaan vadelmalla. Työn toimeksiantaja oli Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Jokioisilla.

Työn tavoitteena oli tutkia ja kehittää vatunäkämäpunkin ja vihannespunkin biologisen torjunnan menetelmiä integroitavaksi osaksi vadelman kasvinsuojelua. Tutkimukset tehtiin sekä tunnelissa, että avomaa-alueilla, jolloin oli mahdollista tutkia sääolosuhteiden merkitystä torjunnan onnistumisessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös vadelmalajikkeiden välisiä eroja alttiudessa punkeille ja biologisen torjunnan onnistumisessa.

Työssä tutkittiin vatunäkämäpunkin ja vihannespunkin aiheuttamia vioituksia vadelmalla. Huomiota kiinnitettiin myös molempien punkkien elinkaareen, liikkumiseen vadelmakasvustossa ja eri torjuntamenetelmiin. Ripsiäispetopunkin ja joidenkin luontaisten vihollisten merkitystä torjunnassa käsiteltiin lyhyesti.

Ripsiäispetopunkkilevitykset voivat pitää äkämäpunkkikantaa kurissa kasvutunneleissa. Erityisesti kasvuversojen äkämäpunkkimäärät olivat huomattavasti alhaisemmat petopunkkikäsittelyn saaneissa kasveissa. Avomaalla punkkilevityksillä ei ollut vaikutusta vatunäkämäpunkin määriin. Ripsiäispetopunkkilevityksillä ei ollut vaikutusta vihannespunkkimääriin, sillä vihannespunkkeja esiintyi kasvustossa vain vähän. Petopunkkeja levitettiin koealueella yhteensä 6 kertaa. Joka kerralla levitysmäärä oli noin 1500 punkkia kutakin koelohkoa, eli seitsemää astiatainta kohden.

Lisätutkimukset biologisen ja muun torjunnan yhdistämisestä antavat mahdollisuuden tuottaa viljelijöille opas vadelman integroituun torjuntaan.

The purpose of this thesis was to find out if there was a potential of using Neoseiulus cucumeris, a predator mite, as a biological way to control the raspberry leaf and bud mite (Phyllocoptes gracilis) and the two- spotted spider mite (Tetranychus urticae) on raspberry plants. The commissioner of the thesis was Agrifood Research Finland (MTT), in Jokioinen.

The main target was to search and develop biological prevention methods against the raspberry leaf and bud mite and the two- spotted spider mite that could be integrated to other prevention methods as a plant protection programme to raspberry. The research was made in tunnels and open field. So it was possible to see how the weather conditions influence to the con-trol. In the experiment it was also possible to observe the significance of different raspberry cultivars on the control and the number of these pests.

In the thesis there are listed the damages that raspberry leaf and bud mites and two- spotted spider mites cause to raspberry plants. Also there are some information of their life cycle, movement on the plants and different methods to control them. The significance of Neoseiulus cucumeris and some natural enemies are told briefly.

The using of Neoseiulus cucumeris could help to keep the number of raspberry leaf and bud mite populations in a lower state when used in tunnels for raspberry. Especially on primocanes the populations were a lot smaller when predator mites were added. In the open field areas there were no signs of beneficial effects of the control. There were not any effects that could be noticed after the dissemination of Neoseiulus cucumeris against the two- spotted spider mite, because the population range was so low the whole season.

More research work is needed so that it could be possible to produce a useful guide about integrated pest management to raspberry growers.