Lastensuojelun perhetyön työmenetelmät Porissa ja Raumalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää käyttävätkö Porin kaupungin ja Rauman kaupungin lastensuojelun perhetyöntekijät samoja työmenetelmiä asiakasperheiden kanssa. Tutkimus perustui Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön sosiaaliohjaajan ideaan tutkia kahden eri kaupungin lastensuojelun perhetyötä. Opinnäytetyössä tutkittiin myös lastensuojelun perhetyöntekijöiden tietoisuutta ehkäisevästä perhetyöstä, jossa asiakasperheellä ei ole lastensuojeluasiakkuutta.

Teoreettinen viitekehys perustui erilaisten perhetyyppien määrittelyyn ja perhetyön eri muotojen selventämiseen. Teoria osuudessa avattiin perhetyön historiaa sekä lastensuojelua sekä lastensuojelulakia. Ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön eroavaisuuksia avattiin teoriassa ja otettiin asia mukaan myös haastattelukysymyksiin.

Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisina ryhmähaastatteluina, joihin osallistui yhdestä työryhmästä 2-4 työntekijää. Haastatteluihin varattiin aikaa kaksi tuntia haastattelua kohden. Haastatteluihin osallistui yhteensä 8 lastensuojelun perhetyötä tekevää työntekijää. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkien kaupunkien perhetyöntekijöiden mielipiteisiin, vaan tutkittavien kaupunkien haastateltavien näkemyksiin.

Tutkimuksen mukaan lastensuojelun perhetyöntekijöillä on tietoutta ehkäisevästä perhetyöstä. Yhteistyön ehkäisevän ja lastensuojelun perhetyön välillä kerrottiin olevan vähäistä. Tutkimustuloksista voitiin päätellä, että lastensuojelun perhetyössä käytetään samoja työmenetelmiä niin Porissa kuin Raumalla. Työmenetelmien valintaan katsottiin vaikuttavan työntekijän omien vahvuuksien lisäksi asiakasperheen vahvuudet ja tarpeet. Työmenetelminä nähtiin jo valmiiksi kehitettyjen menetelmien lisäksi aito kuunteleminen, konkreettinen apu ja keskustelut perheen kanssa. Perhetyöstä teoriassa ja käytännössä voitiin päätellä, että koulutus perhetyön ohjaajaksi saadaan opiskelun kautta, mutta varmuus työskentelyyn tulee työkokemuksen kautta.

The purpose of thesis was to clarify if the family workers of the child welfare of the town of Pori and of the town of Rauma use the same methods of work with customer families. The research was based to study the family work of the child welfare of the two different towns to the idea of the social controller of the development unit of the child protection of Satakunta. We researched also knowledge of the family workers of the child welfare of inhibitory family work then when family doesn’t have the child welfare business.

The theoretical context of our thesis was based on specifications of different family types and different shapes of family work. In the theory part is opened family works history as well child welfare with laws. In the theoretical part are opened differences of inhibitory family work and child welfares family work and took this in interviews.

The research was operated as qualitative group interviews in which 2-4 workers participated from one working group. In interviews was allowed two hours time of one interview. 8 child welfares family workers took part of interviews. Results of the research cannot universalize on other cities family workers opinions.

According to the research, there was some kind of knowledge of the inhibition family work on the family workers of child welfare. One can conclude from the research results that in the family work of the child protection the same methods of work are used in Pori as well as Rauma. In the choice of work methods affects the workers own strengths as well as the customer family’s strengths and needs. In addition to the developed methods, the genuine listening, concrete help and discussions with the family were already ready seen as methods of work. From the family work one can conclude in a theory and practice that the education as the controller of the family work is obtained through the studying but the certainty to the working will come through the work experience.