"Kun se on vaan kiva": Päiväkodin henkilökunnan ja lasten ajatuksia lasten välisestä ystävyydestä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodin lasten ja henkilökunnan ajatuksia lasten välisestä ystävyydestä. Tavoitteena oli saada henkilökunta kiinnittämään erityistä huomiota lasten välisiin ystävyyssuhteisiin ja niiden tukemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Nummen varhaiskasvatuskeskuksen kanssa.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lasten välistä ystävyyttä sosiaalisten taitojen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmasta. Lisäksi perehdytään lasten tapoihin toimia ryhmässä. Tarkastelun kohteena olivat myös lasten vertaissuhteisiin liittyvät haasteet sekä aikuisen rooli lasten välisissä suhteissa.

Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin haastattelemalla lapsia ja henkilökunnan jäseniä. Haastattelut olivat ryhmämuotoisia teemahaastatteluja. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että lapsen sosiaalisella statuksella on päiväkodissa suuri vaikutus ja että lapsen saamalla maineella on taipumus olla hyvin pysyvä. Tutkimuksessa todettiin, että lasten välistä ystävyyttä tuetaan päiväkodissa monin tavoin, mutta siinä olisi vielä kehitettävääkin. Tutkimuksen tuloksissa näkyi selvästi, että lapset kuvaavat ystäviään yleensä kokonaisvaltaisilla ilmauksilla, kuten ’kiva’. Tutkimustuloksista ilmenee myös, että ystävyys on lapsille niin abstrakti aihe, että heidän on vaikea käsitellä sitä. Tutkimusprosessin tuloksena oli, että tutkittavien ryhmien henkilökunta alkoi ajatella lasten välistä ystävyyttä uudella tavalla ja kiinnitti siihen enemmän huomiota.

The purpose of this study was to examine children’s and daycare staff’s views and experiences of friendship between children. The objective was to help the staff to take notice of the friendships between children and find methods to support them. The research was carried out in co-operation with Nummi day care centre.

The theoretical framework of this study concentrated on children’s social development, social skills and friendship between children. Children’s peer group dynamics and challenges in friendship were also examined. The role of adults in promoting friendship between children was also considered in the theoretical part.

The study was a qualitative case study. The data were collected through thematic group interviews. The data were analysed and grouped into themes.

The results indicate that a child’s social status in a peer group is of great importance and has a tendency to be fairly stable. The findings reveal that the friendships between children in the day care centre are supported in various ways by the staff but there is still need for further development. The results show that children describe their friends with rather comprehensive expressions, such as ‘nice’. The results also indicate that friendship as a subject is too abstract for children to discuss. As a result of the research process the staff paid more attention to friendship between children and found a new perspective to the subject.