Asiakkaan ja yhteiskunnan etu lastensuojelussa
Vänskä, Maija (2013)
Vänskä, Maija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013052811298
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan lastensuojelun lainsäädäntöä ja palveluita sekä palveluiden sisältöä ja kustannuksia Suomessa. Tarkoituksena oli ottaa selvää, kuinka paljon lastensuojelu maksaa kunnille vuosittain sekä selvittää kustannusvaihteluita avohuollon ja sijaishuollon välillä. Tarkoituksena oli myös kuulla lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokemuksia saamistaan palveluista.
Toimeksianto saatiin Järvenpäässä toimivasta Uudenmaan Tukitupa Oy:stä. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla neljää Uudenmaan Tukituvan asiakasta. Haastateltavat olivat iältään 16- ja 17- vuotiaita. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Lisäksi työhön kerättiin tietoa lastensuojelun kustannuksista tutkimuksista ja tilastoista.
Opinnäytetyön keskeiset ongelmat ovat, vastaavatko lastensuojelun avohuollon palvelut asiakkaiden tarpeisiin ja kuinka paljon halvemmaksi avohuollon palvelut tulevat suhteessa kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia palveluita lastensuojelun avohuollon asiakkaille tarjotaan ja pystytäänkö avohuollon palveluiden avulla vastaamaan nuoren ja perheen tarpeisiin ongelmallisessa elämäntilanteessa.
Pääasiallisina lähteinä käytettiin lastensuojelulakia 2007 / 417 ja Kuusikko-työryhmän selontekoa lastensuojelun asiakkaista, palveluista ja palveluiden kustannuksista, THL:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden alussa julkaisemaa raporttia ”Mistä lastensuojelun kustannukset kertyvät” ja Sosiaali- ja terveysministeriön väliraporttia ”Toimiva lastensuojelu”. Mediassa käyty keskustelu antoi ajankohtaista asiaan liittyvää tietoa.
Kaikki haastatteluun osallistuneet nuoret olivat sitä mieltä, että heidän elämäntilanteensa on kohentunut Uudenmaan Tukituvan tarjoamien palveluiden myötä. Osalla nuorista koulunkäynnin ongelmat olivat helpottaneet ja sosiaaliset suhteet parantuneet. Myös itsetunto oli kohentunut ja kokonaisvaltainen tyytyväisyys lisääntynyt.
Huostaanotto ja kodin ulkopuolinen sijoitus maksavat kunnille lähes neljä kertaa enemmän kuin avohuollon palvelut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteivätkö huostaanotto ja sijoitus joskus olisi tarpeen tai jopa välttämätön lapsen tai nuoren terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuitenkin resursseja lisäämällä ja kanavoimalla avohuollon palveluihin pystyttäisiin ongelmiin vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa ja näin lisäämään lasten ja perheiden hyvinvointia ennen tilanteen kriisiytymistä. Samalla voitaisiin lastensuojelun vuosittaisten menojen kasvua hillitä.
Toimeksianto saatiin Järvenpäässä toimivasta Uudenmaan Tukitupa Oy:stä. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla neljää Uudenmaan Tukituvan asiakasta. Haastateltavat olivat iältään 16- ja 17- vuotiaita. Haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina ja menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Lisäksi työhön kerättiin tietoa lastensuojelun kustannuksista tutkimuksista ja tilastoista.
Opinnäytetyön keskeiset ongelmat ovat, vastaavatko lastensuojelun avohuollon palvelut asiakkaiden tarpeisiin ja kuinka paljon halvemmaksi avohuollon palvelut tulevat suhteessa kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia palveluita lastensuojelun avohuollon asiakkaille tarjotaan ja pystytäänkö avohuollon palveluiden avulla vastaamaan nuoren ja perheen tarpeisiin ongelmallisessa elämäntilanteessa.
Pääasiallisina lähteinä käytettiin lastensuojelulakia 2007 / 417 ja Kuusikko-työryhmän selontekoa lastensuojelun asiakkaista, palveluista ja palveluiden kustannuksista, THL:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuoden alussa julkaisemaa raporttia ”Mistä lastensuojelun kustannukset kertyvät” ja Sosiaali- ja terveysministeriön väliraporttia ”Toimiva lastensuojelu”. Mediassa käyty keskustelu antoi ajankohtaista asiaan liittyvää tietoa.
Kaikki haastatteluun osallistuneet nuoret olivat sitä mieltä, että heidän elämäntilanteensa on kohentunut Uudenmaan Tukituvan tarjoamien palveluiden myötä. Osalla nuorista koulunkäynnin ongelmat olivat helpottaneet ja sosiaaliset suhteet parantuneet. Myös itsetunto oli kohentunut ja kokonaisvaltainen tyytyväisyys lisääntynyt.
Huostaanotto ja kodin ulkopuolinen sijoitus maksavat kunnille lähes neljä kertaa enemmän kuin avohuollon palvelut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteivätkö huostaanotto ja sijoitus joskus olisi tarpeen tai jopa välttämätön lapsen tai nuoren terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuitenkin resursseja lisäämällä ja kanavoimalla avohuollon palveluihin pystyttäisiin ongelmiin vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa ja näin lisäämään lasten ja perheiden hyvinvointia ennen tilanteen kriisiytymistä. Samalla voitaisiin lastensuojelun vuosittaisten menojen kasvua hillitä.