Kehitysvammaisten ryhmäkotien turvallisuuden kehittäminen pelastussuunnittelulla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, onko pelastussuunnittelulla vaikutusta hoitolai-tosten ja palvelu- ja tukiasumisen turvallisuuteen. Sen selvittämiseksi valittiin tutkimuksen kohderyhmäksi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston kehitysvammaisten ryhmäkodit. Tutkimusmenetelmäksi valittiin toimintatutkimus, jossa oli kolme vaihetta: alkukartoitus, pelas-tussuunnitteluprosessi (toteutusvaihe) ja loppukartoitus.

Opinnäytetyön lopputuotteen tarkoituksena oli luoda pelastussuunnittelun työkalut sairaaloiden vanhainkotien, suljettujen rangaistuslaitosten sekä palvelu- ja tukiasuntojen ja muihin näihin verrattaviin asuinrakennuksiin ja tiloihin, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi. Työkaluissa otetaan huomioon sekä pelastuslain että työturvallisuuslain vaatimukset. Näitä työkaluja ovat turvallisuus- ja pelastussuunnitelman runkodokumentti, kattava opas pelas-tussuunnitteluun ja muita hyödyllisiä asiakirjoja. Nämä työkalut olivat myös tärkein osa toimintatutkimuksen toteutusta. Tutkimuksen tulokset puolestaan muokkasivat työkaluja lo-pulliseen muotoonsa.

Toimintatutkimus toteutettiin seuraavalla tavalla: alkukartoitusvaiheessa tutkimusryhmä teki käynnin kaikkiin 30 ryhmäkotiin niiden vastuuhenkilön kanssa arvioidakseen turvallisuustasoa. Alkukartoituksessa tehtiin myös turvallisuustietoisuuskysely ryhmäkodeissa työskenteleville. Toteutusvaiheessa ryhmäkodeista vastaaville esimiehille annettiin koulutusta ja ohjeita pelas-tussuunnitteluun sekä ensimmäinen versio työkaluista. Myöhemmässä vaiheessa tehtiin jälki-kartoitus, jossa toistettiin ryhmäkotien käynnit ja kysely. Samalla kysyttiin myös suoraa palautetta työkalujen käyttäjiltä. Vertaamalla loppukartoituksen tuloksia alkukartoitukseen pyrittiin selvittämään onko pelastussuunnitteluprosessilla vaikutusta turvallisuustasoon kehitysvammaisten ryhmäkodeissa. Tulokset voidaan helposti yleistää kaikkiin hoitolaitoksiin ja palvelu- ja tu-kiasumiseen. Tulosten vertailun ja palaute myös muokkasivat asiakirjat lopulliseen muotoonsa, mikä teki niistä työni lopputuotoksen. Kyseiset dokumentit ovat tämän raportin liitteenä ja myös vapaasti saatavilla internetissä.

Työn johtopäätöksenä oli, että pelastussuunnitteluprosessilla on myönteinen vaikutus turvalli-suuteen. Kuitenkin vaikutus turvallisuustietoisuuteen työntekijöiden keskuudessa oli vähäinen, tämä voidaan selittää sillä, että useimmissa ryhmäkodeissa suunnitteluprosessi viivästyi ja siksi ne eivät joko saaneet suunnitelmia valmiiksi tai pystyneet tiedottamaan niiden sisällöstä henkilökunnalle. Tästä ja myös haastateltujen antamien vastausten perusteella voidaan päätellä, että kunnollinen pelastussuunnittelu vaatii aikaa ja resursseja, eikä sitä voida aina suorittaa tehokkaasti päivittäisen työnteon ohessa.

Improving safety with ermergency planning in group homes for the mentally disabled

The purpose of this thesis is to find out if the emergency planning process has an effect on the safety of social housing service units. In order to ascertain the matter, the group homes for the mentally disabled belonging to the Helsinki Department of Social Services and Health Care were chosen as a specific target group. The research method chosen was action research, which led to the decision that the research would have three phases: initial survey, emergency planning process (implementation) and analytical survey.

The purpose and end product of this thesis project was to create proper emergency planning tools for hospitals, care homes for the elderly and other institutional care facilities, closed penal institutions, service and supported housing organized in the form of housing units and other comparable residential buildings and facilities housing residents whose functional capacity is lower than normal. They take into account both the requirements of the Rescue Act and the Occupational Safety and Health Act. These tools include a document containing the frame of an emergency plan as well as a comprehensive guide to emergency planning and other helpful documentation. These tools were also the most important part of the implementation phase of the action research. The results would in turn shape the tools to their final form.

The action research was carried out as follows: in the initial survey phase, the research team visited and audited all 30 group homes with their persons in charge to assess the safety level. Also, a questionnaire for all staff working in group homes concerning safety issues was conducted. In the implementation phase, personnel in charge of these group homes were given training and instructions on emergency planning, as well as the first version of the document tools. The analytical survey phase took place later, and was a repeat of the initial survey with a visit, audit and questionnaire. Straightforward feedback from the users was requested as well. Comparing the results of the initial survey and analytical survey would show us if the emergency planning process itself has any effect on the safety level of these group homes for the mentally disabled. The results can easily be generalized to be useful when developing safety in all care institutions. The comparison and feedback would also shape the documentation to their final form, making them the tried and tested end product of the thesis project. The documentation is included in this thesis in the appendices and is also freely available on the Internet.

The conclusion of the research was that the emergency planning process does have positive effects on safety. However, the effect on safety consciousness of the employees was negligible; this can be explained with the fact that most group homes delayed the emergency planning process and therefore could not finish their emergency plan, and/or did not properly communicate their contents to their staff. This does lead to the conclusion that is supported by the responses given by the overwhelming majority of interviewees – proper emergency planning projects require time and resources and cannot be effectively carried out alongside the daily work routine.