Connecting ageing people

Abstract

Age structure of population is changing worldwide both absolutely and relatively when people live longer and the entire number of population grows all the time. Ageing people need services in the future as much as they do currently. Resources to produce services are restricted both by economic reasons and amount of human workforce executing duties. To ensure adequacy of necessary level and amount of services it is necessary to allocate resources into producing the service actually and activate the person needing the service to act her/himself to provide the service needed. One way to implement this activity is to offer services utilizing electronic communication and use them with personal information technology terminals.

Target in this thesis assigned by Nokia Corporation was to study which means there are to make ageing people to use information technology related devices which can enable them to use electronic services available and connect to societies acting in electronic networks. This thesis work concentrates mainly to smartphones which is both a personal device for communication and also a device enabling use of applications and features which facilitate daily tasks and life. There was also a target to study what kind of physical device is convenient for a large group of people commonly and also how configurability of user interface of a smartphone affects to novice user’s experience on a smartphone equipped with touchpad.

There were two studies done to find out opinions of mobile phone users about terminals, services and usability of those. The questionnaire study was sent to the contact person in information technology society of aged people who delivered it to tutors of the society. These people were asked relatively simple and short questions to ensure all of them assimilate things asked equally. The second study was an interview study which was allocated to a heterogeneous group of older people using mobile phones. These people were also presented some demonstration devices to support their selections and to explain what kind of user interfaces are available in current smartphones. Studies contained questions providing answers to be handled with statistical methods or as free form text with quantitative and qualitative methods.

Studies and literature sources of information proved that the ongoing information technology transition makes also the aged people need communication devices and electronic services which are offered by societal actors or commercial companies. It was also found important to make people deal with each other using an electronic communication device like smartphone. To make older people start using information technology devices and utilize them efficiently and safely presumes guidance and training offered by both independent actors and communities and also companies acting on commercial manners. Smartphones in market were found suitable for older people also if the user interface is clear and simple enough for novice users and configurable according to needs and abilities of the user.

Väestön ikärakenne on muuttumassa maailmanlaajuisesti sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, kun ihmiset elävät pipidempään ja kokonaisväkimäärä kasvaa. Ikääntyvät ihmiset tarvitsevat palveluja myös tulevaisuudessa kuten nykyäänkin. Resurssit palvelujen tuottamiseen ovat kuitenkin rajalliset niin taloudellisesti kuin käytettävissä olevan henkilöstönkin osalta. Jotta palvelujen riittävyys voidaan turvata, on resurssit kohdennettava itse palvelun tuottamiseen ja aktivoitava palvelun tarvitsija toimimaan itse kulloisenkin palvelun hankkimiseksi. Yksi keino tähän on tuottaa sähköisesti käytettäviä palveluja, jolloin voidaan hyödyntää henkilökohtaista tietotekniikkaa.

Tavoitteena tässä työssä oli Nokia Oyj:n toimeksiannosta tutkia mitä keinoja on saada ikääntyvät ihmiset käyttämään tietoteknisiä laitteita, joilla palveluita voidaan käyttää ja hankkia itse toimien. Tarkastelun kohteena oli pääasiassa älypuhelin, joka toimii sekä henkilökohtaisena viestivälineenä että tarjoaa erilaisia hyödyllisiä elämistä helpottavia toimintoja. Lisäksi pyrittiin selvittämään millainen päätelaite sopii parhaiten laajalle käyttäjäryhmälle ja miten graafisen käyttöliittymän muokattavuus vaikuttaa erityisesti aloittelevan käyttäjän kokemukseen kosketusnäytöllisestä älypuhelimesta.

Työssä on tehty kaksi tutkimusta, joilla on pyritty selvittämään matkapuhelimen käyttäjien näkemyksiä tietoteknisistä päätelaitteista, palveluista ja niiden käytettävyydestä. Kyselytutkimuksessa lähetettiin kyselylomake ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksen yhteyshenkilölle, joka jakoi kyselyn eteenpäin yhdistyksen tutoreille. Haastattelututkimuksessa oli kohteena heterogeeninen ryhmä matkapuhelimen käyttäjiä, joille esitettiin myös kysymyksiä heidän käyttämistään päätelaitteista, palveluista sekä niiden käytettävyydestä. Kummaassakin tutkimuksessa oli myös osio, jossa voi kertoa edellä mainittuihin asioihin liittyviä vapaamuotoisia näkemyksiä ja olettamuksia. Kummankin tutkimuksen vastauksia on käsitelty soveltuvilta osiltaan sekä tilastollisesti että vapaamuotoisena tekstinä, kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti.

Tutkimusten ja kirjallisten lähteiden perusteella työssä todettiin, että meneillään olevan tietoteknisen muutoksen myötä myös ikääntyvät ihmiset tarvitsevat juuri heille sopivia päätelaitteita ja sähköisiä palveluja, joita tuottavat niin yhteiskunnalliset tahot kuin kaupallisetkin toimijat. Markkinoilla olevien laitteiden todettiin soveltuvan ikäihmisillekin varsinkin, jos käyttöliittymä on selkeä ja yksinkertainen sekä muokattavissa käyttäjän tilanteeseen ja kykyihin soveltuvaksi. Myös ikäihmisten välinen kanssakäyminen sähköisiä välineitä kuten älypuhelinta käyttäen todettiin tärkeäksi tekijäksi. Tietoteknisten laitteiden käytön aloittamisen ja niiden tehokkaan hyödyntämisen todettiin edellyttävän koulutusta ja ohjausta, joiden tuottajana tulisi olla niin riippumattomia toimijoita kuin kaupallisin periaattein toimivia yrityksiäkin.