Kehitysvammaisten lyhytaikaishoidon toimintakäytäntöjen selvittäminen laadunhallinnan apuvälineeksi

Abstract

Kehitysvammaisten lyhytaikaishoidolla tarkoitetaan kehitysvammaisen asiakaan ympärivuorokautisen hoidon ja palveluiden järjestämistä muualla kuin vakituisessa asuinyksikössään tai omaishoitajan luona. Lyhytaikaishoidon tarve on lisääntynyt merkittävästi sen jälkeen kun laki omaishoidontuesta astui voi-maan.

Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin nykyisiä lyhytaikaishoidon toimintakäytäntöjä Kymenlaakson erityis-huollon kuntayhtymässä. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena. Kysymyslomake sisälsi avoimia sekä strukturoituja kysymyksiä. Tutkimus suoritettiin viidellä osastolla, joilla tutkimushetkellä oli henkilökun-taa 58 työntekijää. Vastauksia palautui 48 kappaletta. Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen perustilastomenetelmiä. Ristiintaulukointia käytettäessä muuttujat luokiteltiin tutkimusyksiköiden mukaan. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä. Lisäksi tuloksia ha-vainnollistettiin kuvioin.

Tutkimuksessa kysyttiin henkilökunnan käsityksiä lyhytaikaishoidon toteuttamisesta hoitoprosessin eri vaiheissa sekä työhön liittyvistä rakenteista sekä työn arvioinnista ja kehittämisestä. Kuvaus lyhytaikais-hoidon toimintakäytännöistä on tarkoitettu jatkossa tutkimukseen osallistuneiden osastojen laadunhallin-nan tueksi.

Vastaavanlaista aiempaa tutkimusta aiheesta ei ole. Aineiston perusteella keskeisiksi johtopäätöksiksi muodostuivat: asiakkaan vastaanotto- ja kotiutustilanteen rauhoittaminen, hoitosuunnitelman ajantasai-suus ja hoitotyön kirjaamisen kehittäminen, työn arvioinnin ja kehittämisen säännöllisyys. Myös henkilös-tömäärä koettiin riittämättömäksi. Nykyisessä tilanteessa henkilöstöresurssien lisääminen ei liene mah-dollista, joten mahdollisimman hyvän hoidon toteuttamiseksi vaihtoehtona tulee olemaan resurssien oikea kohdentaminen ja toimintojen uudelleenjärjestely.

The short-term care of the mentally handicapped customer means organizing the 24-hour care and services somewhere else than in the permanent care unit or with the home care provider. The short-term care may be necessary because of many different reasons. The need for short- term care has increased significantly since the law providing home care has taken effect.

This study charts the present short-term care policies in Kymenlaakso Municipal Union for Special Care. In the study the personnel were asked about their impressions of putting into practice short-term care in different stages of the care process, the structures involved in the work and the evaluation and development of their work. In the future the description of short-term care policies is meant to support quality control and help to design the quality criterion on the wards participating in the study.

The study was conducted as an inquiry. The questionnaire included both open and structured questions. The study was conducted on five wards where, at the time of study, the number of personnel involved in the study was 58 workers. There were 48 returned answers. The quantitative material of the study was analysed with the SPss-program by using basic statistical paradigms: frequency and average. Using cross tabulation the variables were categorised according to research unit. The open questions were analysed using substance analysis. Furthermore the results were illustrated in figures.

There is no former equivalent study of this subject. According the material the central conclusions are: calming down the times when the customer arrives or leaves, keeping the treatment plan up to date, de-veloping the recording of the care, regularity in evaluating and developing the work. The number of per-sonnel was also considered to be inadequate. Presently increasing the amount of personnel is not likely to happen. The alternative will be re-directing the resources and re-organizing the practises in order to carry out the best possible care.