Kulttuurikohteet Rovaniemellä valtion metsätalousmailla

Abstract

Opinnäytetyöni käsittelee kulttuuriperintökohteiden huomioimista metsänkäsittelyssä Rovaniemen Metsähallituksen metsätalousmailla. Tavoitteena oli selvittää vuosien 2011 ja 2012 aikana tehdyn kulttuuriperintöinventoinnin pohjalta inventoitujen kohteiden sijainti, määrä ja laatu, jotta kohteet pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon metsänkäsittelyssä. Tarkastelussa otettiin huomioon eri metsänkehitysluokat, koska niillä on vaikutusta kohteiden löytymiseen ja sitä kautta ohjeistukseen metsänkäsittelyssä eri metsänhoitotoimenpiteitä tehtäessä. Tärkeänä tavoitteena oli myös verrata kulttuuriperintökohteille varattua pinta-alaa ennen inventointia suhteessa pinta-alaan inventoinnin jälkeen.

Työ toteutettiin analysoimalla Rovaniemellä vuosina 2011 ja 2012 suoritetun kulttuuriperintöinventoinnin aineisto. Näitä aineistoja olin itsekin keräämässä kesällä 2011. Lisäksi suoritin haastatteluja Rovaniemen inventointiin osallistuneelle metsähallituksen henkilökunnalle eli inventoinnista vastanneelle erikoissuunnittelijalle ja suunnittelumetsureille. Näiden haastattelujen avulla saatiin tietoa, mitä hyötyä inventoinnista on, kun otetaan huomioon niin metsätalouden, kuin suojelunkin näkökulma. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään myös sitä, miten kulttuuriperintöinventointia voisi kehittää tulevaisuutta silmälläpitäen.

Tuloksissa saatiin selville, että suurin osa kulttuuriperintökohteista sijaitsee nimenomaan sellaisilla kehitysluokilla, joissa suoritetaan eniten hakkuita. Tämä pakottaa laatimaan selkeät toimintamallit suoritettaessa metsähoitotoimenpiteitä metsikkökuviolla, jossa on kulttuuriperintökohteita. Inventoinnin myötä kulttuuriperinnön käsite toimijoille on selkiytynyt ja toimenpidepinta-alat suurentuneet. Kohteiden yhteispinta-ala on kasvanut, mutta kohteet ovat nyt selkeämmin rajattuja ja ne pystytään ottamaan paremmin huomioon metsänkäsittelyssä.

This thesis focuses on how the cultural heritage sites are taken into account in Rovaniemi forest management area owned by Metsähallitus. The objectives were to find out the location, quantity and quality of the inventoried sites carried out on the basis of cultural heritage inventory during the years 2011 and 2012 in order to take them better into account in forest management. Different forest development classes were taken into account in the analysis because they have a vital role in finding the cultural heritage sites and therefore in the instructions on forest management during different phases of forestry. Another important objective was to compare the surface reserved for the cultural heritage sites before and after the inventory.

The work was conducted by analyzing the material of the inventory on cultural heritage sites carried out in Rovaniemi during the years 2011 and 2012. I was also there myself collecting the material in the summer of 2011. In addition to this the employees of Metsähallitus were interviewed; the special planner responsible for the inventory and the planning loggers, who were involved in the inventory in Rovaniemi. These interviews provided information on the benefits of the inventory both from the point of view of the forest management and protection. Besides, the purpose of the interviews was to find out how the cultural heritage inventory could be developed in the future.

The results showed that most of the cultural heritage sites are situated in the development classes where most of the logging is carried out. This means that clear operation models must be developed when performing forest management measures in a stand pattern with cultural heritage sites. With the inventory the concept of the cultural heritage has become clearer to the operators and the areas with measures have enlarged. The total surface of the sites has increased, but the boundaries of the areas are more clearly marked and they can be better taken into account.