Sosiaalinen tuki koulu-uupumuksen ennaltaehkäisyssä : lukiolaisten näkökulma

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa lukiolaisten kouluuupumuksesta sekä sosiaalisen tuen keinoista koulu-uupumuksen ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena oli löytää lukiolaisten näkökulmia näistä aiheista sekä saada nuorilta mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia, miten terveydenhoitaja voisi toimia lukiolaisten kouluinnon tukijana. Laadullinen tutkimus toteutettiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella keväällä 2013. Kysely toteutettiin kahdestatoista (N=12) lukiolaisesta koostuvalle vapaavalintaisen psykologian opetusryhmälle kantahämäläisessä lukiossa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lukiolaisten elämänvaihetta, opinnoissa jaksamista sekä sosiaalisen ympäristön vaikutusta näihin. Lisäksi käsiteltiin koulu-uupumusta, sen ennaltaehkäisyä sekä opiskeluterveydenhuoltoa lukiolaisen terveyden edistäjänä. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan sosiaalisella ympäristöllä on vaikutusta koulu-uupumuksen kehittymiseen.

Tuloksien mukaan koulu-uupumus oli ilmiönä läheinen lukiolaisille. Koulu-uupumuksen määritelmä ei ollut heille kuitenkaan selvä. Moni sekoitti normaalin opiskelustressin ja koulu-uupumuksen toisiinsa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat kokeneensa koulu-uupumusta lukioaikana. Ennaltaehkäisevän tuen antajina nähtiin koko sosiaalinen lähiympäristö. Vanhemmat ja ystävät olivat tärkeimpiä jaksamisen tukijoita opiskelussa. Terveydenhoitaja ja opettajat sekä muu koulun henkilöstö nähtiin myös tuen antajana. Toivottu tuki oli psyykkistä, informatiivista, kontrolloivaa ja käytännön tukea. Terveydenhoitajalta toivottiin erityisesti keskusteluapua, neuvoja sekä ratkaisuja ylikuormitustilanteissa.

Jatkotutkimusaiheena voisi olla koko kouluyhteisön käsitykset ja tietämys koulu-uupumuksesta, koulu-uupuneiden kokemukset ja selviytyminen, sekä lukiolaisten yleiset elämänhallinnantaidot. Opinnäytetyön liitteenä on kehittämistehtävä, jossa tuotettiin terveyskasvatusoppitunti lukiolaisille.

The purpose of this thesis was to produce more information of high school students’ school burnout and how to prevent burnout with social support. The aim was to find high school students perspectives on these topics, as well as students’ opinions and suggestions about how a public health nurse could act as a supporter of enthusiasm for studying. A qualitative research was carried out with a questionnaire with open questions in the spring of 2013. The survey was conducted for a class of twelve (N=12) high school students, who were studying an optional psychology course at a high school in Kanta-Häme. The data was analyzed by inductive content analysis.

The theoretical framework concerns the high school students’ phase of life, coping in studies, as well as the social environment’s impact on these subjects. Furthermore the framework regards school burnout, its prevention and the student health care as promoter of students’ wellbeing. According to previous research the social environment has an impact on the school burnout development.

The results showed that the high school students were familiar with the school burnout phenomenon. However, the exact definition of school burnout was not clear for them. Many were confusing the school burnout with normal study stress. Almost all the respondents said they had experienced school burnout in high school. The whole surrounding social environment was seen as support giver. Parents and friends were the most important coping contributors. The public health nurse, teachers and other school staff were also seen as supporters. The types of desired support were mental, informative, practical and controlling support. From a public health nurse the students wished discussions, advice and solutions to the stressful situations. Further studies could examine the whole school community’s perceptions and knowledge of school burnout, school burnout experiences, and how to overcome it, as well as the high school students’ life management skills.