Tietoisuustaitoihin perustuvat menetelmät toimintaterapiassa : kirjallisuuskatsaus
Norring, Jaana (2013)
Norring, Jaana
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060713460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060713460
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli helpottaa tietoisuustaitoihin perehtyneen suomalaisen toimintaterapeutin mahdollisuutta ottaa tietoisuustaidot terapiakäyttöön. Opinnäytetyö selvittää, miten tietoisuustaitoja on käytetty toimintaterapian asiakastyössä. Siinä esitetään tietoa siitä, mitä tietoisuustaitoihin perustuvia menetelmiä on tutkittu toimintaterapiassa ja minkä asiakasryhmien parissa tutkimusta on tehty sekä arvioidaan tutkimusten näytön tasoa.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena toimintaterapian kansainvälisistä artikkeleista. Löydettyjä tuloksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaan teoriaohjaavasti kanadalaiseen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malliin perustuen.
Tietoisuustaitoihin perustuvia menetelmiä on toimintaterapiassa tutkittu toistaiseksi vähän. Kaikki tutkimukset on tehty eri asiakasryhmille. MBSR-menetelmää (Mindfulness-Based Stress Reduction) on tutkittu eniten. Näiden tutkimusten perusteella näytön taso on pääosin heikkoa. Tietoisuustaitoharjoittelulla on vaikutusta kokonaisvaltaisesti ihmiseen; fyysisiä, kognitiivisia, affektiivisia ja henkisiä vaikutuksia oli havaittavissa. Myös toiminnan tasolle ulottuvia vaikutuksia saatiin. Lähes puolet tutkimuksista kertoi myös lisääntyneestä tai parantuneesta toiminnallisesta sitoutumisesta.
Tietoisuustaitojen harjoittamista päivittäisten toimintojen yhteydessä pidettiin muodollista meditaatiota helpompana harjoittelutapana ja sillä saavutettiin myös positiivisia vaikutuksia. Toimintaterapeutit soveltuisivat hyvin juuri vapaamuotoisemman tietoisuustaitoharjoittelun ohjaajiksi. Tietoisuustaitojen käyttö toimintaterapiassa näyttäisi perustellulta, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena toimintaterapian kansainvälisistä artikkeleista. Löydettyjä tuloksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaan teoriaohjaavasti kanadalaiseen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malliin perustuen.
Tietoisuustaitoihin perustuvia menetelmiä on toimintaterapiassa tutkittu toistaiseksi vähän. Kaikki tutkimukset on tehty eri asiakasryhmille. MBSR-menetelmää (Mindfulness-Based Stress Reduction) on tutkittu eniten. Näiden tutkimusten perusteella näytön taso on pääosin heikkoa. Tietoisuustaitoharjoittelulla on vaikutusta kokonaisvaltaisesti ihmiseen; fyysisiä, kognitiivisia, affektiivisia ja henkisiä vaikutuksia oli havaittavissa. Myös toiminnan tasolle ulottuvia vaikutuksia saatiin. Lähes puolet tutkimuksista kertoi myös lisääntyneestä tai parantuneesta toiminnallisesta sitoutumisesta.
Tietoisuustaitojen harjoittamista päivittäisten toimintojen yhteydessä pidettiin muodollista meditaatiota helpompana harjoittelutapana ja sillä saavutettiin myös positiivisia vaikutuksia. Toimintaterapeutit soveltuisivat hyvin juuri vapaamuotoisemman tietoisuustaitoharjoittelun ohjaajiksi. Tietoisuustaitojen käyttö toimintaterapiassa näyttäisi perustellulta, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan.