Vaikuttavan elämäntapaohjauksen keinot ja kriteerit
Liljeberg, Alexandra (2013)
Liljeberg, Alexandra
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513093
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013060513093
Tiivistelmä
Elämäntapasairauksiin sairastuu yhä useampi suomalainen. Lihavuus, tupakointi ja alkoholin liikakäyttö ovat tärkeimmät elämäntapasairauksien riskitekijät. Alkoholin kulutuksen kasvu ja ylipainon yleistyminen ovat olleet kielteisiä kehityssuuntia. Jopa 80 % sepelvaltimotaudista ja 90 % aikuistyypin diabeteksestä voitaisiin ehkäistä elämäntapamuutoksilla. Terveydenhuollossa on tärkeää tunnistaa ja ottaa käyttöön ne keinot, joilla on vaikuttavuutta elämäntapojen muuttamiseen. Terveydenhoitajalla on tärkeä rooli elämäntapaohjauksen avulla elämäntapamuutokseen motivoivana tahona. Ohjaamistyön tueksi löytyy paljon menetelmiä ja keinoja. Omia ohjaamistaitojaan voi ja kannattaa kehittää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata terveydenhoitajan keinoja motivoida elämäntapamuutokseen. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin Nelli-, Medic-, Linda-, Duodecim- ja Haltia tietokannoista vuosivälillä 2000-2013. Aineiston haku suoritettiin suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Aineistoksi valittiin 20 julkaisua, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Analyysissä sisältö järjestettiin kolmeen induktiivisesti valittuun yläkategoriaan. 1) Motivointikeinot kuvasivat niitä teoreettisia keinoja, joita terveydenhoitaja voi käyttää elintapaohjauksen tukena. 2) Motivointia estävät tekijät kuvasivat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti elämäntapaohjauksen vaikuttavuuteen. 3) Motivointia edistävät tekijät kuvasivat motivointiin suotuisasti vaikuttavia asioita niin ohjaajan kuin ohjattavan näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsauksesta nousivat esiin muutosvaihemalli, valmentava elämäntapaohjaus sekä motivoiva haastattelu motivoimisen työkaluiksi. Motivoitumiseen vaikuttavat muut tekijät liittyivät joko ohjattavan sisäisiin (koherenssi, asenne) tai ulkoisiin (elämäntilanne) tekijöihin.
Motivaatioprosessia kuvaa sen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja prosessiluontoisuus. Käyttäytymistieteiden hyödyntäminen elämäntapaohjauksessa voisi olla perusteltua yksilöllisen prosessin ymmärtämisen kannalta. Kirjallisuudesta nousi myös esiin se, että motivoinnin keskeiset asiat ovat opittavissa ja sovellettavissa ohjaustyössä. Ohjaustyötä tekevien lisäkouluttaminen olisikin suotavaa ja tarpeellista.
Asiakas motivoituu voimaantumisen avulla ja voimaantumista tukee valmentava ohjausmalli. Motivoiva haastattelu, omaseuranta ja palaute vastaanotolla ovat näyttöön perustuvia ja toimivia välineitä elämäntapamuutoksen tukemiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata terveydenhoitajan keinoja motivoida elämäntapamuutokseen. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin Nelli-, Medic-, Linda-, Duodecim- ja Haltia tietokannoista vuosivälillä 2000-2013. Aineiston haku suoritettiin suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Aineistoksi valittiin 20 julkaisua, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Analyysissä sisältö järjestettiin kolmeen induktiivisesti valittuun yläkategoriaan. 1) Motivointikeinot kuvasivat niitä teoreettisia keinoja, joita terveydenhoitaja voi käyttää elintapaohjauksen tukena. 2) Motivointia estävät tekijät kuvasivat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat epäsuotuisasti elämäntapaohjauksen vaikuttavuuteen. 3) Motivointia edistävät tekijät kuvasivat motivointiin suotuisasti vaikuttavia asioita niin ohjaajan kuin ohjattavan näkökulmasta.
Kirjallisuuskatsauksesta nousivat esiin muutosvaihemalli, valmentava elämäntapaohjaus sekä motivoiva haastattelu motivoimisen työkaluiksi. Motivoitumiseen vaikuttavat muut tekijät liittyivät joko ohjattavan sisäisiin (koherenssi, asenne) tai ulkoisiin (elämäntilanne) tekijöihin.
Motivaatioprosessia kuvaa sen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja prosessiluontoisuus. Käyttäytymistieteiden hyödyntäminen elämäntapaohjauksessa voisi olla perusteltua yksilöllisen prosessin ymmärtämisen kannalta. Kirjallisuudesta nousi myös esiin se, että motivoinnin keskeiset asiat ovat opittavissa ja sovellettavissa ohjaustyössä. Ohjaustyötä tekevien lisäkouluttaminen olisikin suotavaa ja tarpeellista.
Asiakas motivoituu voimaantumisen avulla ja voimaantumista tukee valmentava ohjausmalli. Motivoiva haastattelu, omaseuranta ja palaute vastaanotolla ovat näyttöön perustuvia ja toimivia välineitä elämäntapamuutoksen tukemiseen.