Interpretaatio Wolkoffin talomuseossa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli tutkia Wolkoffin talomuseon oppaiden kulttuuriperinnön tulkinnan vaikutuksia asiakkaisiin, ja millä interpretaation keinoin asiakkaat saavutetaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Wolkoffin talomuseon kanssa.

Teoriaosuudessa käsiteltiin interpretaation perusperiaatteita, konstruktivistista oppimiskäsitystä sekä kulttuuriperintöä. Empiriaa kerrytettiin kahdella tapaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin rinnan laadullista ja määrällistä tutkimusta. Laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna Wolkoffin talomuseon oppaille. Määrällinen tutkimus tehtiin kyselylomakkeena talomuseon asiakkaille. Metodologisen triangulaation käytön tarkoitus oli selvittää, kohtaavatko oppaiden käsitykset itsestään kulttuuriperinnön tulkitsijoina asiakkaiden kokemuksiin nähden sekä määritellä mahdollisia kehityksen kohteita. Laadullinen ja määrällinen tutkimus toteutettiin syksyn 2009 aikana. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea talomuseon opasta. Haastattelujen pohjalta toteutettiin kyselylomake talomuseon asiakkaille. Kyselylomakkeita jaettiin kahtena viikonloppuna marraskuun 2009 alussa.

Haastatteluista selvisi oppaiden toimivan interpretaation usean periaatteen mukaan. Kyselylomaketutkimuksella testattiin haastattelujen perusteella pääteltyjä olettamuksia interpretaation toteutumisesta. Kuten oli ennakoitu, vastausmäärä jäi vähäiseksi. Tämän vuoksi kvantitatiivista tutkimusta ei voida pitää täysin luotettavana. Interpretaatiossa on tärkeää saada suurempia merkityksiä välitettyä yleisölle, ja tämä tehdään teeman avulla. Haastattelujen ja kyselyjen perusteella ei voida sanoa, että oppaat käyttäisivät teemaa apunaan saavuttaakseen yleisön ymmärryksen suuremmista kokonaisuuksista. Tutkimuksesta kuitenkin selvisi, että oppaat onnistuivat saavuttamaan asiakkaat mielenkiinnon ja viihteellisyyden tasolla.

The purpose of the research was to find out if the guides’ impressions of themselves as interpreters of cultural heritage meet the clients’ experiences, what interpretation tools are used to reach the customers, and what things could be developed. The research was done in cooperation with Wolkoff house museum located in Lappeenranta.

In the theoretical part of the study the main issues were the basic principles of interpretation, cultural heritage and constructivist learning theory. The empirical part was done in two ways. The research method was methodological triangulation, which consisted of qualitative and quantitative research. Qualitative research was a thematic interview for three guides of the Wolkoff house museum. Quantitative research was a questionnaire for the clients, which was based on the interviews. Qualitative and quantitative research were executed during the autumn 2009.

As the result of the study it was discovered that the guides are using many of the interpretation tools. Conclusions based on the qualitative research were tested with a questionnaire made for the customers. As predicted, only a few questionnaires were answered. That is why the quantitative research was not completely reliable.

In interpretation it is important to provide greater meanings to the audience; this is done with a theme. Based on the qualitative and quantitative research the conclusion cannot be made that the guides are using a certain theme in order to have the customers understand greater meanings. On the other hand it was discovered that the guides reached the customers on the levels of entertainment and interest.