Digitarina : Mitä työttömän syrjäytymisvaarassa olevan kuva ja tarina kertoo?

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa hyvinvointipalveluita sekä kehittää niiden tuottajamalleja. Opinnäytetyössä kohderyhmänä olivat nuoret työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat pitkäaikaistyöttömät.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä, sillä teorian merkitys on ilmeinen. Lähtökohtana analyysissä oli todellisen elämän kuvaaminen, aidon tunnelman saavuttaminen. Fenomenologisen lähestymistavan soveltaminen tuki tätä tarkoitusta. Tapahtumat muovasivat tarinoissa toinen toisiaan ja todellisuus tulee ymmärtää kokonaisuutena. Omat arvolähtökohdat sekä leimaavat mielikuvat työttömyydestä ja syrjäytyneisyydestä oli tärkeä tiedostaa ja sulkea pois. Tunnelma tavoitettiin reflektoimalla omia kokemuksia ja etsimällä siihen liittyvää teoriaa. Työssä ei lähdetty arvottamaan oikeaa elämäntapaa.

Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien elämää analysoitiin arjen hallinnan, terveyden, hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden näkökulmista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä ja lähestymistapana sovellettiin fenomenologista lähestymistapaa. Aineistona oli kahdeksan Laurean opiskelijatyönä tekemää digitarinaa, joista seitsemän otettiin mukaan analyysiin. Yhden tarinan haastateltava henkilö ei tullut paikalle, näin hänen äänensä tutkimuksen kohteena oleviin ilmiöihin ei tullut tarinassa näkyviin.

Tarinoiden mukaan työttömälle arjen merkitys oli suuri. Tarinoissa hyvä arki näkyi siinä, miten ihminen kokee olevansa tasapainossa sekä itsensä että ympäristönsä kanssa. Selviytymiskeinot kriisitilanteissa vaihtelivat, osalle riittivät omat voimavarat, osa tarvitsi ja osasi hakea tukea. Nuorille työttömille ja ilman koulutuspaikkaa oleville arjen haasteet näyttivät kasvavan. Samoin sekä omat että ympäristön aiheuttamat paineet kiinnittyä yhteiskuntaan olivat suuret. Terveys ja hyvinvointi olivat nähtävissä yksilön omana kokemuksena hyvästä olosta. Hyvä olo näkyi siinä, miten ihminen nauttii pienistä asioista, pitää huolta itsestään, näkee tulevaisuuden mahdollisuutena ja ympärillä olevat ihmiset rikkautena. Hyvä olo heijastui näin myös yhteisöllisyyteen, haluun rakastaa ja tulla rakastetuksi. Myös yhteiskunnan tarjoamat kanavat, kuten vertaistukiryhmät ja TE-toimistojen työhön valmentavat tukitoimet, tulivat esiin tärkeänä tekijänä. Työttömälle, etenkin nuorelle työttömälle, työssä käyminen koetaan tärkeäksi osaksi elämää. Sen merkitys on paitsi taloudellinen myös henkinen.

Tarinoiden ja teorian perusteella oli nähtävissä, että nuori tarvitsee paljon tukea aikuistumiseensa. Perheen merkitys nähtiin suurena, mutta kaikilla tällaista tukea ei ole saatavilla. Tässä tutkimuksessa peräti puolet alkuperäisistä haastatteluun haluavista ei kuitenkaan koskaan tullut paikalle. Jatkotutkimuksena tälle työlle olisi hyvä kartoittaa, mitä keinoja meillä on auttaa niitä nuoria, jotka eivät enää tule paikalle.

Digital storytelling – What does a youth’s story and portrait tell us?

The thesis has been carried out as a part of Pumppu project in Laurea University on Applied Sciences. The aim of this project was to reform wellness service and improve their provider models. The target group of this thesis were young unemployed and long-term unemployed who are in big risk of becoming marginalized from society.

Since theory is important, deductive content analysis was applied in the thesis. The basis of this analysis was to describe real life, to capture the true atmosphere. The application of phenomenological approach supported this purpose. Events shaped each other and reality must be understood as a whole. One’s own value base and tainted visions of unemployment and social exlucion are important to identify and rule out. The atmosphere was captured via reflection of personal experiences and applying suitable theories. Value judgment regarding lifestyles was outside the scope of this thesis.

During their weekly control, the life on young unemployed and long-term unemployed was analysed from the perspectives of healthiness, wellness and social exclusion. Deductive content analysis was used as the research method and the manner of approach was phenomenological. The material consisted of eight digital stories made by Laurea students, of these seven were selected for analysis. One story’s protagonist never came present, thus his views on the phenomena explored were not revealed.

According of these stories for an unemployed, common daily life meant a lot. In these stories good daily life took place when a person felt he was in balance with himself and society. Management resources in crisis varied, for some people their own resources were sufficient, some needed and were able to find help. For young people and those who have no place of study, challenges of everyday life seemed to increase. Both personal and environmental pressures to become attached to the society were great. Healthiness and wellness appeared as individual’s own perception of feeling good. Feeling good was demonstrated by how one can enjoy little things, take good care of himself, see future as an opportunity and experience people around him as a treasure. Feeling good is also reflected to one’s communality, willingness to love and to be loved. Also channels offered by the society, such as peer support groups and preparatory training for work offered by JobCentres , came up as important factors. For the unemployed, especially young unemployed, working is a very important part of life. It is important both economically and mentally.

On the basis of the stories and theory it was obvious that a young person needs a lot of support to enter adulthood. Family means a lot but everyone does not have that kind of support. In this study, half of the original participants never appeared. As a future topic of study, it would be good to clarify what means we have to help those young people, who no longer appear and participate.