Tyky- ja virkistystoiminnan vaikutus työyhteisön hyvinvointiin Saarikassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia tykytoiminnalla ja virkistystoiminnalla on työyhteisön hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tyky- ja virkistystoimintaa Saarikassa.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin paperilomakkeilla. Kyselylomakkeita jaettiin päivystysvastaanotolle, lyhytaikaisosastolle ja hoivayksikkö Helmiinaan 115:lle hoitohenkilökuntaan kuuluville. Kyselylomakkeeseen vastasi 47, jolloin vastausprosentti oli 41 %.

Tulosten analysoinnissa käytettiin apuna Microsoft Tixel ohjelmaa ja tulokset esitettiin prosentteina, kaavioiden ja sanallisin muodoin. Avointen kysymysten vastaukset esitettiin suorina lainauksina tekstissä.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että tyky- ja virkistystoimintaa järjestettiin liian vähän ja sitä toivottiin järjestettävän nykyistä enemmän. Työkykyä ylläpitävän toimintaa ja virkistystoimintaa pidettiin tärkeänä oman ja työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimustulokset antavat tietoa tyky- ja virkistystoiminnan tarpeesta työpaikoilla ja viitteitä siitä, miten sitä tulee suunnitella ja toteuttaa tulevaisuudessa.

Jatkotutkimukseksi ehdottaisin, että tämä kyselytutkimus suoritettaisiin uudelleen kolmen vuoden päästä ja selvitettäisiin, onko vastaajien mielestä tykytoiminta ja virkistystoiminta lisääntynyt Saarikassa. Tämän opinnäytetyön avulla voitaisiin myös hyödyntää saatuja tuloksia Saarikassa järjestettäessä / suunniteltaessa tykytoimintaa ja virkistystoimintaa.

The purpose of this thesis was to clarify the effects of work ability programs and recreational activities on the occupational well-being of a work community. The object of this thesis was to generate such information that can be used to develop work ability programs and recreational activities at Saarikka.

The research was carried out as quantitative inquiries, and the research material was collected on paper questionnaires. Questionnaires were distributed to a total of 115 members of the personnel at the emergency room, short-term ward and nursing unit Helmiina. The questionnaiares were filled out by 47 staff members, which gives a response rate of 41 per cent.

The results were analysed using the Microsoft Tixel program, and the results were given as percentages, graphs and in word form. Answeres to open questions were presented as direct quotations in the text.

The majority of the respondents were of the opinion that there is too little work ability and recreational activity being organised, and they wished for more activity than there is today. Programs to maintain work ability as well as the recreational activities were seen as vital for personal well-being and that of the whole work community.

The research results give more information about the need for work ability and recreational activities at work places, and some idea of how to plan and implement such activities in the future.

As further study, it is suggested that a renewed study be conducted again in three years from now to clarify whether respondents find an increase in work ability programs and recreational activities at Saarikka. This study could benefit Saarikka when planning and organising their work ability programs and recreational activities.