Palveluyritykselle soveltuva tuotekehitysmalli
Manninen, Laura (2009)
Manninen, Laura
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912188308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912188308
Tiivistelmä
Tehokas ja systemaattinen tuotekehitys on kilpailukeino, jolla yritykset pyrkivät vastaamaan markkinoiden muutoksiin ja asiakkaidensa odotuksiin. Pärjätäkseen kovenevassa kilpailussa myös erikokoisten palveluyritysten on seurattava aikaansa ja kehitettävä liiketoimintaansa pystyäkseen luomaan palvelutuotteistaan riittävän laadukkaita, myyviä ja kustannustehokkaita kokonaisuuksia.
Tässä kehittämishankkeessa tutkitaan erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluyrityksen tuotekehityksen onnistumiseen ja luodaan nämä osatekijät huomioiden tuotekehitysmalli palveluyrityksen käyttöön. Tavoitteena on myös havainnollistaa, ettei kaikkea osaamista tai rahoitusta tarvitse löytyä yritykseltä itseltään, vaan että oikeiden verkostojen ja kanavien kautta hyville ja kehityskelpoisille ideoille on saatavissa myös ulkopuolista asiantuntija-apua ja rahoituksellista tukea.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kolmea perinteistä ja kolmea niin sanottua ketterää tuotekehitysmenetelmää, joita tulkitaan laadullisesti sisällönanalyysin kautta. Perinteiset malliesimerkit ovat Systemaattinen, yleinen tuotekehitysmalli, Porttimalli ja Vesiputousmalli. Ketteriä eli niin sanottuja agile-menetelmiä ovat Scrum, Extreme Programming ja Crystal-menetelmät. Työn tavoitteena on olla eksploratorista eli uusia ratkaisuja ja selityksiä etsivää toimintaa ja tutkimusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että riittävän yksinkertaisten mallien avulla tuotekehitysprosessi pystytään avaamaan selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi käsitteeksi. Kehittämishankkeessa syntyneet prosessimalli ja kuviot eivät ole itseisarvoja vaan käytännön työkaluja helpottamaan yrittäjän tuotekehitystyötä. Timanttituotteen neljä kivijalkaa eli kehittäjä, kehitysidea, resurssit ja hallittu toteutus, kuvaavat niitä osatekijöitä, joihin tuotekehitys nojaa. Tuotekehitysmallin seitsemän vaihetta ovat ideointi, ajatustason testaus, arviointi, suunnitelman viimeistely, palvelun tuottaminen, palautteen keruu ja analysointi sekä johtopäätökset. Nämä puolestaan muodostavat rungon, jota palvelualan yritys voi soveltaen hyödyntää omassa tuotekehitysprojektissaan, muun muassa aikataulun ja budjetin laadinnassa.
Tässä kehittämishankkeessa tutkitaan erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluyrityksen tuotekehityksen onnistumiseen ja luodaan nämä osatekijät huomioiden tuotekehitysmalli palveluyrityksen käyttöön. Tavoitteena on myös havainnollistaa, ettei kaikkea osaamista tai rahoitusta tarvitse löytyä yritykseltä itseltään, vaan että oikeiden verkostojen ja kanavien kautta hyville ja kehityskelpoisille ideoille on saatavissa myös ulkopuolista asiantuntija-apua ja rahoituksellista tukea.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään kolmea perinteistä ja kolmea niin sanottua ketterää tuotekehitysmenetelmää, joita tulkitaan laadullisesti sisällönanalyysin kautta. Perinteiset malliesimerkit ovat Systemaattinen, yleinen tuotekehitysmalli, Porttimalli ja Vesiputousmalli. Ketteriä eli niin sanottuja agile-menetelmiä ovat Scrum, Extreme Programming ja Crystal-menetelmät. Työn tavoitteena on olla eksploratorista eli uusia ratkaisuja ja selityksiä etsivää toimintaa ja tutkimusta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että riittävän yksinkertaisten mallien avulla tuotekehitysprosessi pystytään avaamaan selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi käsitteeksi. Kehittämishankkeessa syntyneet prosessimalli ja kuviot eivät ole itseisarvoja vaan käytännön työkaluja helpottamaan yrittäjän tuotekehitystyötä. Timanttituotteen neljä kivijalkaa eli kehittäjä, kehitysidea, resurssit ja hallittu toteutus, kuvaavat niitä osatekijöitä, joihin tuotekehitys nojaa. Tuotekehitysmallin seitsemän vaihetta ovat ideointi, ajatustason testaus, arviointi, suunnitelman viimeistely, palvelun tuottaminen, palautteen keruu ja analysointi sekä johtopäätökset. Nämä puolestaan muodostavat rungon, jota palvelualan yritys voi soveltaen hyödyntää omassa tuotekehitysprojektissaan, muun muassa aikataulun ja budjetin laadinnassa.