"Samassa veneessä" - vertaisryhmän tuki muistisairaan omaiselle

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaista tukea muistisairaan omainen saa vertaisryhmästä. Tavoitteena oli myös, että Etelä-Karjalan Demen-tiayhdistys saisi laadullista tietoa vertaisryhmätoiminnan onnistumisesta ja eväitä sen kehittämiseen. Vertaisryhmätoiminta Lappeenrannassa ja Imatralla on osa Etelä-Karjalan Dementiayhdistyksen asiantuntija- ja tukikeskushanke Etelä-Karjalan Muistiluotsia.

Tutkimusote on kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja systemaattista havainnointia. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta Lappeenrannan tai Imatran vertaistukiryhmissä aktiivisesti käyvää omaishoitajaa, joiden puoliso tai vanhempi sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat dementiaa sairastavan omaisten kokemukset vertaisryhmätoiminnasta ja miten vertaisryhmätoimintaa voitaisiin kehittää. Systemaattisella havainnoinnilla saatiin tietoa ryhmien vuorovaikutuksesta, tunnetuen ja tiedollisen tuen määrästä, ilmapiiristä ja osallistujien aktiivisuudesta.

Tuloksista ilmeni, että omaiset saivat vertaisryhmästä ennen kaikkea emotionaalista tukea, mutta myös tiedollista tukea. Saatu tuki koettiin pääosin riittäväksi. Vertaistuki auttoi omaisia jaksamaan eteenpäin omassa elämäntilanteessa. Kokemus siitä, ettei ole yksin, vaan on muitakin samassa tilanteessa eläviä, helpotti omaa jaksamista. Ryhmien ilmapiiri oli enimmäkseen hyvä ja hyväksyvä. Varsinaisia kaikille yhteisiä vertaistukitoiminnan kehittämistarpeita ei juuri löytynyt. Yhdistykseltä toivottiin lisää virkistysretkiä oman jaksamisen tueksi. Vertaisryhmien havainnointi tuki omaisten haastattelujen tuloksia.

Jatkotutkimusaiheita voisivat olla vertaisten, maallikoiden ja ammattilaisten antaman tuen erot sekä tiedollisen ja tunnetuen erot ja merkitys omaisen jaksamiselle. Ammattilaisten antaman tuen merkitystä sekä omaisten että palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta voisi jatkossa myös tutkia.

The aim of this thesis was to research what kind of support is needed by the family caregiver of a patient with dementia. Another aim was to give qualitative information about the success of peer group activity to the South Karelia Dementia Association and to give some hints about how it might be developed. The peer group activity in Lappeenranta and in Imatra functions in conjunction with the South Karelia Dementia Associtation’s “Etelä-Karjalan Muistiluotsi” Project.

The research method was qualitative. The material was collected with a theme interview and systematic observation. Six active family caregiver participants in the peer groups from Lappeenranta and Imatra whose spouse or parent suffer from average to serious dementia were interviewed. In this thesis was examined, what are the experiences of the relatives of the patients with dementia about peer group activity and how can the peer group activity be developed. Through systematic observation, information was gained about the interaction in the groups, the amounts of emotional and intellectual support, the atmosphere and the activity of the participants.

The results revealed, that the close relatives received from the peer group especially emotional support, but also intellectual support. They experienced the support mainly as being sufficient. The peer support helped the family care givers to go on in their own life situations. The knowledge that you are not alone, but there are others in the same situation, enhanced their personal well-being. The atmosphere of the groups was mostly good and approving. There was no precisely essential mutual needs for improvements of peer support activity discovered. From the Association, it was hoped that more recreation excursions to support the well-being of the care givers might be arranged. The observation of the peer groups supported the interview results.

Themes for follow-up research might be the differences between the support of peers, laymen and professionals and the differences and significance of the intellectual and emotional support to the well-being of a close relative. Also, research about the significance of the support given from professionals, from the point of view of the close relatives and for the development of service system might be of benefit.