SEPA-valmiuden selvittäminen Saimaan ammattikorkeakoulussa

Abstract

Eurooppalaisten pankkien liikkeelle laittama hanke yhtenäisestä euromaksualueesta, SEPA:sta, on edennyt jo varsin pitkälle. Myös Euroopan unionin toimielimet ovat olleet mukana SEPA:ssa luomalla tarvittavan lainsäädännön. Tästä syystä yritysten ja muiden toimijoiden on ollut viime aikoina syytä ryhtyä toimenpiteisiin varautuakseen SEPA:n aiheuttamiin muutoksiin maksuliikenteessä.

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia SEPA-valmiutta Saimaan ammattikorkeakoulussa ja yrittää löytää keinoja täyden valmiuden saavuttamiseksi. Samalla pyrittiin selvittämään prosessin aikataulua ja sen aiheuttamia kustannuksia. Käytännössä erittäin merkittäviksi nousivat talous- ja hallintopalveluiden käyttämät tietokoneohjelmat.

Työn teoriaosassa käytettiin lähteinä aiheeseen liittyvää materiaalia, joka tässä tapauksessa oli pitkälti peräisin internetistä lukuun ottamatta käytössä olevien ohjelmien esittelyä. Empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla Saimaan am-mattikorkeakoulun talous- ja hallintopalveluiden henkilöstöä jokseenkin strukturoitua haastattelua käyttäen.

Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että muutostarpeita aiheuttaa oikeastaan vain tilinumeroiden muuttuminen IBAN- ja BIC-muotoisiksi. Tämän takia joudutaan muokkaamaan laskulomaketta sekä toisaalta tekemään konversioita taloushallinnon ohjelmiin.

The initiative of the European bank sector, Single Euro Payments Area (SEPA), which is also largely supported by the European Commission and the European Central Bank, has already progressed to a transitional period where both the old national and the new SEPA payment instruments are used.

Because of the SEPA, especially companies have had to make sure they are ready to operate with the new payment instruments. The purpose of the thesis was to research the preparedness for SEPA at the Saimaa University of Ap-plied Sciences and also to find ways to reach the completion.

Additionally I tried to draw up a timetable for the introduction of the SEPA compatible practices and also an estimate of costs related to the process. In the theoretical part of the thesis internet sources were mainly used. The empirical part was carried out by interviewing the personnel of the Saimaa University of Applied Sciences who were nominated to answer for the SEPA process.

As a result of the thesis it became apparent that the only things demanding some operations are account numbers that have to be changed into IBAN and BIC formats. This affects the invoice form which needs some modification. Also the software used by financial administration needs to be converted.