Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Henkilöstöjulkaisut ja -tiedotteet sisäisen viestinnän välineenä Osuuskauppa PeeÄssässä : Nykytila ja kehittämisehdotukset
Hyrkäs, Elina (2013)
Hyrkäs, Elina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110316529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110316529
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe keskittyy vahvasti sisäiseen viestintään. Kvantitatiivisella tutkimuksella on pyritty selvittämään Osuuskauppa PeeÄssän suorittavaa työtä tekevän henkilöstön mielipiteitä liittyen kirjallisten henkilöstöjulkaisuja ja -tiedotteiden saatavuuteen sekä tiedon riittävyyteen ja tarpeellisuuteen. Tässä tutkimuksessa kirjalliset viestintäkeinot rajoittuvat paperisesti julkaistaviin tiedotteisiin ja julkaisuihin. Tutkittavia kohteita olivat PeeÄssän omat julkaisut; Pikapirteästi – tiedote, Psst…henkilöstölehtinen ja PeeÄssä tänään – lehti. Tietoa haluttiin saada myös S-ryhmän henkilöstölle suunnatusta Ässä – lehdestä. Toimeksiantajalle, eli Osuuskauppa PeeÄssälle pyrittiin tutkimuksen avulla saamaan tietoa henkilöstöjulkaisujen ja tiedotteiden nykytilasta ja siihen liittyen on pohdittu kehittämisehdotuksia.
Tutkimusongelmiksi asetettiin tiedon saatavuuteen, riittävyyteen ja tarpeellisuuteen kohdistuvat kysymykset. Myös mahdollisia kehittämisehdotuksia tiedon sisältöön ja sen jakelukanaviin liittyen pyrittiin selvittämään tutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja paperisia kyselylomakkeita lähti kymmeneen PeeÄssän toimi-paikkaan yhteensä sata. Tutkimukseen valikoitui mukaan viisi Kaupan ja viisi Mara-alan yksikköä. Lomakkeita pa-lautui takaisin 39, jolloin vastausprosentiksi saatiin 39.
Työn teoreettinen osio koostuu sisäisestä viestinnästä, jossa aihe on rajattu käsittelemään sisäisen viestinnän keinoja ja kanavia, jotka liittyvät tutkimuskohteeseen. Sisäistä viestintää on kartoitettu myös yleisellä tasolla, jotta saadaan riittävä teoreettinen pohja tutkimukselle sisäisen viestinnän näkökulmasta. Toimeksiantaja yrityksestä, eli Osuuskauppa PeeÄssästä ja sen käyttämistä henkilöstöjulkaisuista ja -tiedotteista on pyritty antamaan lukijalle riittävästi tietoa, jotta tutkimus olisi ymmärrettävä ja selkeä myös niille, jotka eivät tunne yritystä ja sen toiminta-tapoja niin hyvin. Empiirisessä osiossa on käsitelty tutkimuksen toteutusta, saatuja tuloksia sekä niihin liittyen joh-topäätöksiä sekä kehittämisehdotuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eniten kehittämistä vaativa asia oli tiedon saatavuus. Esimiehen tärkeys sisäisen viestinnän välittäjänä nousi selkeästi esille. Viestinnän sisällöstä ei noussut kovinkaan paljon kehitettäviä seikkoja ja tietoa oli myös riittävästi vaikka sen saatavuudessa olikin eniten ongelmia. Sähköiset viestintäkeinot eivät saaneet henkilöstöä juurikaan innostumaan, vaikka olisikin enemmän nykypäivää lukea tietoa sähköisten kanavien kautta. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi tehdä sähköisen viestinnän välineistä sekä kartoittaa niistä aiheutuvia kustannuksia, niiden hyötyjä, haasteita ja tarvittavia resursseja käyttöönottoa ajatellen.
Tutkimusongelmiksi asetettiin tiedon saatavuuteen, riittävyyteen ja tarpeellisuuteen kohdistuvat kysymykset. Myös mahdollisia kehittämisehdotuksia tiedon sisältöön ja sen jakelukanaviin liittyen pyrittiin selvittämään tutkimuksen avulla. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja paperisia kyselylomakkeita lähti kymmeneen PeeÄssän toimi-paikkaan yhteensä sata. Tutkimukseen valikoitui mukaan viisi Kaupan ja viisi Mara-alan yksikköä. Lomakkeita pa-lautui takaisin 39, jolloin vastausprosentiksi saatiin 39.
Työn teoreettinen osio koostuu sisäisestä viestinnästä, jossa aihe on rajattu käsittelemään sisäisen viestinnän keinoja ja kanavia, jotka liittyvät tutkimuskohteeseen. Sisäistä viestintää on kartoitettu myös yleisellä tasolla, jotta saadaan riittävä teoreettinen pohja tutkimukselle sisäisen viestinnän näkökulmasta. Toimeksiantaja yrityksestä, eli Osuuskauppa PeeÄssästä ja sen käyttämistä henkilöstöjulkaisuista ja -tiedotteista on pyritty antamaan lukijalle riittävästi tietoa, jotta tutkimus olisi ymmärrettävä ja selkeä myös niille, jotka eivät tunne yritystä ja sen toiminta-tapoja niin hyvin. Empiirisessä osiossa on käsitelty tutkimuksen toteutusta, saatuja tuloksia sekä niihin liittyen joh-topäätöksiä sekä kehittämisehdotuksia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että eniten kehittämistä vaativa asia oli tiedon saatavuus. Esimiehen tärkeys sisäisen viestinnän välittäjänä nousi selkeästi esille. Viestinnän sisällöstä ei noussut kovinkaan paljon kehitettäviä seikkoja ja tietoa oli myös riittävästi vaikka sen saatavuudessa olikin eniten ongelmia. Sähköiset viestintäkeinot eivät saaneet henkilöstöä juurikaan innostumaan, vaikka olisikin enemmän nykypäivää lukea tietoa sähköisten kanavien kautta. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi tehdä sähköisen viestinnän välineistä sekä kartoittaa niistä aiheutuvia kustannuksia, niiden hyötyjä, haasteita ja tarvittavia resursseja käyttöönottoa ajatellen.