Mindfulness in Eldercare : A Perspective for Caregivers
Hyppönen, Pia-Christine (2013)
Hyppönen, Pia-Christine
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110116507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013110116507
Tiivistelmä
Lähestymistapaa vanhustenhoidossa on muutettava. Syitä tähän ovat esimerkiksi väestörakenteen muutos eli suuret ikäluokat, sekä siitä johtuva palvelutarpeen kasvu. Toinen syy on rasituksen ja ylikuormittavuuden lisääntyminen yhdistettynä henkilöstöpulaan. Tämän seurauksena ikäihmisten palvelut vähenevät ja kärsivät.
Tämän tutkimuksen on tilannut Kustaankartano, ja sen tavoitteena on selvittää, miten mindfulness vaikuttaa hoivaan ja työtilanteisiin sekä miten sitä voidaan soveltaa vanhustyössä. Deduktiivinen sisällön analyysi suoritettiin kymmenen artikkelin pohjalta käyttäen Carperin (1978) Four Fundamental Patterns of Knowing-teoriaa viitekehyksenä. On todettu, että mindfulness vaikuttaa jokaiseen neljästä osa-alueesta (empiriaan, estetiikkaan, henkilökohtaiseen ja eettiseen tietoon). Vaikutukset osoittivat lisääntynyttä ennakkoluulottomuutta, läsnäoloa, myötätuntoa, itsetuntemusta ja tietoisuutta eettisiin kysymyksiin liittyen sekä kokonaisvaltaisten havaintojen muuttumista. Terveydellisiä tuloksia, kuten stressin ja väsymyksen vähenemistä, sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden kohentumista havaittiin. Havainnot viittaavat siihen, että mindfulness käytäntö on suositeltava hoitajille, jotta pystytään saavuttamaan paremmat työolosuhteet, sekä sitä kautta keskittymään olennaisemmin asiakaslähtöiseen työskentelyyn. On suositeltavaa integroida mindfulness käytäntöä hoitoalan koulutukseen oppilaitoksissa, sekä myös osaksi koulutusta työelämän puolella.
Rajoitteita: Mindfulnessiin liittyviä lähestymistapoja on useampia kuin tässä tutkimuksessa esille nostetut, mitkä ovat lähinnä tarkkaavaisuuteen liittyviä interventioita (MBI), jotka perustuvat Mindfulness Based Stress Reduction-viitekehykseen (MBSR). Kulttuurivaikutuksia ei otettu huomioon tämän tutkimuksen aikana, koska tutkimuksen käyttökieli oli ainoastaan englanti. Koska teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Four Fundamental Patterns of Knowing-kehystä, hakukriteerit määriteltiin suppeasti, mikä voi aiheuttaa rajoitettuihin päätelmiin päätymistä. Sama pätee kategorioiden määrittelyyn ja niiden arviointiin sekä tulkintaan.
Tämän tutkimuksen on tilannut Kustaankartano, ja sen tavoitteena on selvittää, miten mindfulness vaikuttaa hoivaan ja työtilanteisiin sekä miten sitä voidaan soveltaa vanhustyössä. Deduktiivinen sisällön analyysi suoritettiin kymmenen artikkelin pohjalta käyttäen Carperin (1978) Four Fundamental Patterns of Knowing-teoriaa viitekehyksenä. On todettu, että mindfulness vaikuttaa jokaiseen neljästä osa-alueesta (empiriaan, estetiikkaan, henkilökohtaiseen ja eettiseen tietoon). Vaikutukset osoittivat lisääntynyttä ennakkoluulottomuutta, läsnäoloa, myötätuntoa, itsetuntemusta ja tietoisuutta eettisiin kysymyksiin liittyen sekä kokonaisvaltaisten havaintojen muuttumista. Terveydellisiä tuloksia, kuten stressin ja väsymyksen vähenemistä, sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden kohentumista havaittiin. Havainnot viittaavat siihen, että mindfulness käytäntö on suositeltava hoitajille, jotta pystytään saavuttamaan paremmat työolosuhteet, sekä sitä kautta keskittymään olennaisemmin asiakaslähtöiseen työskentelyyn. On suositeltavaa integroida mindfulness käytäntöä hoitoalan koulutukseen oppilaitoksissa, sekä myös osaksi koulutusta työelämän puolella.
Rajoitteita: Mindfulnessiin liittyviä lähestymistapoja on useampia kuin tässä tutkimuksessa esille nostetut, mitkä ovat lähinnä tarkkaavaisuuteen liittyviä interventioita (MBI), jotka perustuvat Mindfulness Based Stress Reduction-viitekehykseen (MBSR). Kulttuurivaikutuksia ei otettu huomioon tämän tutkimuksen aikana, koska tutkimuksen käyttökieli oli ainoastaan englanti. Koska teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Four Fundamental Patterns of Knowing-kehystä, hakukriteerit määriteltiin suppeasti, mikä voi aiheuttaa rajoitettuihin päätelmiin päätymistä. Sama pätee kategorioiden määrittelyyn ja niiden arviointiin sekä tulkintaan.