Lihavuuskirurgisen potilaan psykososiaalisen tuen ja ohjauksen tarve : parannusehdotuksia ohjauksen ja tuen antamiseen lihavuusleikattujen ohjauskokemusten pohjalta
Anteroinen, Niina; Hämäläinen, Maria (2013)
Anteroinen, Niina
Hämäläinen, Maria
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111116827
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111116827
Tiivistelmä
Lihavuus on kasvava ongelma kaikissa ikäluokissa. Lihavuutta voidaan hoitaa elintapamuutoksilla, niukkaenergisillä dieeteillä ja lääkkeillä. Näiden lisäksi lihavuuskirurgia voi tarjota vaikeasti lihavalle potilaalle keinon laihtua. Lihavuuskirurginen leikkaus on lopullinen toimenpide, jonka jälkeen potilaan on sitouduttava uuteen elämäntapaan ja ruokavalioon koko loppuelämäkseen.
Opinnäytetyö on osa hanketta, jossa kehitetään uutta neuvontamallia lihavuuskirurgisille potilaille ja heidän perheilleen Peijaksen sairaalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millaista psykososiaalista tukea ja neuvoa potilas ja hänen läheisensä tarvitsevat. Hyvällä ohjausmateriaalilla voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitotavoitteiden saavuttamiseen, potilaiden elämänlaatuun ja saavutettujen tulosten pysyvyyteen. Uuden ohjausmateriaaliohjeistuksen luomisessa käytettiin lihavuusleikkauksen käyneiden ihmisten ohjauskokemuksia, joita kerättiin Suomen lihavuusleikatut (LILE) ry:n ja laihdutusleikkaus.palstani.com –sivujen keskustelufoorumeilta. Kerätyt vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysi–menetelmää käyttäen.
Vastauksista nousi esille, että lihavuusleikattujen psykososiaalisen tuen saanti terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei ole ollut riittävää. Kaikki kyselyyn vastanneet lihavuusleikkauspotilaat kokivat saaneensa suurimman tukensa elämäntapamuutoksen käsittelyyn vertaistukiryhmiltä ja vertaistukifoorumeilta. Psyykkinen tuki ja oma perehtyminen lihavuusleikkausprosessiin koettiin edellytyksiksi jaksaa uuden elämäntavan opettelussa ja mahdollisten leikkauskomplikaatioiden kanssa. Lihavuusleikkauspotilaiden läheisten ja omaisten saama tuki oli koettu vain osittain riittäväksi. Vastaajat toivoivat, että heidän läheisiään oltaisi ohjattu varautumaan paremmin siihen, että lihavuusleikkausprosessi vaatii pitkäjänteistä opettelua uusiin elämäntapoihin ja uuden minäkuvan käsittämiseen.
Vastanneet toivovat saavansa enemmän tietoa esimerkiksi leikkausta edeltävistä tutkimuksista, leikkauksen haittavaikutuksista sekä lihavuusleikkauspotilaan hoitopolusta. Leikkauksen jälkeinen tuki koettiin paremmaksi sairaalassa, jossa leikkaus suoritettiin kuin työ- tai perusterveydenhuollossa.
Lihavuuskirurgisten leikkausten määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset eri terveydenhoidon sektoreilla tietäisivät lihavuusleikattujen potilaiden tuen ja ohjauksen tarpeista. Jatkossa ohjausta tulisi kehittää yhtenäiseksi koko Suomen alueella. Ohjaus tulisi toteuttaa yhdessä eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Läheisten ja omaisten tarvitsema tuki tulisi ottaa uudessa ohjausmallissa paremmin huomioon.
Opinnäytetyö on osa hanketta, jossa kehitetään uutta neuvontamallia lihavuuskirurgisille potilaille ja heidän perheilleen Peijaksen sairaalassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millaista psykososiaalista tukea ja neuvoa potilas ja hänen läheisensä tarvitsevat. Hyvällä ohjausmateriaalilla voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitotavoitteiden saavuttamiseen, potilaiden elämänlaatuun ja saavutettujen tulosten pysyvyyteen. Uuden ohjausmateriaaliohjeistuksen luomisessa käytettiin lihavuusleikkauksen käyneiden ihmisten ohjauskokemuksia, joita kerättiin Suomen lihavuusleikatut (LILE) ry:n ja laihdutusleikkaus.palstani.com –sivujen keskustelufoorumeilta. Kerätyt vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysi–menetelmää käyttäen.
Vastauksista nousi esille, että lihavuusleikattujen psykososiaalisen tuen saanti terveydenhuollon ammattihenkilöitä ei ole ollut riittävää. Kaikki kyselyyn vastanneet lihavuusleikkauspotilaat kokivat saaneensa suurimman tukensa elämäntapamuutoksen käsittelyyn vertaistukiryhmiltä ja vertaistukifoorumeilta. Psyykkinen tuki ja oma perehtyminen lihavuusleikkausprosessiin koettiin edellytyksiksi jaksaa uuden elämäntavan opettelussa ja mahdollisten leikkauskomplikaatioiden kanssa. Lihavuusleikkauspotilaiden läheisten ja omaisten saama tuki oli koettu vain osittain riittäväksi. Vastaajat toivoivat, että heidän läheisiään oltaisi ohjattu varautumaan paremmin siihen, että lihavuusleikkausprosessi vaatii pitkäjänteistä opettelua uusiin elämäntapoihin ja uuden minäkuvan käsittämiseen.
Vastanneet toivovat saavansa enemmän tietoa esimerkiksi leikkausta edeltävistä tutkimuksista, leikkauksen haittavaikutuksista sekä lihavuusleikkauspotilaan hoitopolusta. Leikkauksen jälkeinen tuki koettiin paremmaksi sairaalassa, jossa leikkaus suoritettiin kuin työ- tai perusterveydenhuollossa.
Lihavuuskirurgisten leikkausten määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset eri terveydenhoidon sektoreilla tietäisivät lihavuusleikattujen potilaiden tuen ja ohjauksen tarpeista. Jatkossa ohjausta tulisi kehittää yhtenäiseksi koko Suomen alueella. Ohjaus tulisi toteuttaa yhdessä eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Läheisten ja omaisten tarvitsema tuki tulisi ottaa uudessa ohjausmallissa paremmin huomioon.