Fysioterapeuttinen ohjaus vauvamuskaritoiminnassa : Äidin fyysinen hyvinvointi synnytyksen jälkeen

Abstract

Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jossa kokeiltiin uudenlaista hyvinvoinnin ja kulttuurin alojen yhdistämistä yhteistyössä Kuopion Konservatorion kanssa. Työ toteutettiin osana TAKUULLA!-hanketta Iloa vauvasta -pilotissa. Pilotti tarjosi muskaritoimintaa äideille ja heidän vauvoilleen.

Työn tarkoitus oli järjestää vauvamuskaritunti, jossa ohjattiin perinteisten laulujen ja leikkien lomassa myös äitejä. Äitien ohjaamisessa keskityttiin heidän fyysiseen hyvinvointiinsa asennonhallinnan ja vauvan hoidon ergonomian näkökulmista. Työn tavoite oli edistää äitien fyysistä hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeisiä fyysisiä haasteita fysioterapeuttisella ohjauksella. Työ toteutettiin moniammatillisessa yhteistyössä musiikkipedagogin kanssa, joten työn toinen tavoite oli tarjota musiikkipedagogille valmiudet äitien fyysisen hyvinvoinnin huomioimiseen vauvamuskaritoiminnassa. Kolmantena tavoitteena oli tunnilla opittujen asioiden siirtyminen äitien arkeen.

Raportissa syvennytään raskauden jälkeiseen fyysiseen hyvinvointiin, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja siihen, kuinka sitä voi fysioterapeuttisella ohjaamisella edistää. Hyvinvointi voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pitkään jatkunut fyysinen kipu vaikuttaa kielteisesti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Alaselän ja lantion alueen asento muuttuu merkittävästi raskauden aikana, kun kehon painopiste siirtyy eteenpäin vauvan kasvaessa. Raskauden aikana lannerangan luonnollinen notko ylikorostuu ja vatsalihakset venyttyvät, jolloin selän ojentajalihaksisto ylikuormittuu. Nämä muutokset aiheuttavat usein alaselän kipuilua, jonka on tutkittu olevan yksi synnyttäneiden äitien yleisimmistä fyysisistä haasteista.

Opinnäytetyön toteuttaminen vauvamuskaritoiminnassa edellytti ohjaajilta keinoja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja vertaistuen mahdollistamiseen. Vauvamuskaritoiminta tarjoaa keinoja varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, joten ohjauksessa huomioitiin vuorovaikutusta tukevat seikat kuten kosketus, katsekontakti ja äänenkäyttö. Ryhmätoimintaan osallistuessaan äidit tapaavat muita vastasynnyttäneitä, jolloin he pystyvät jakamaan ajatuksiaan uudesta elämäntilanteesta. Dialogisuuteen pyrkivällä ohjauksella kannustetaan ryhmäläisiä keskustelemaan ja hyödyntämään vertaistuen tarjoamat mahdollisuudet.

Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin ryhmän havainnoimisella sekä ryhmäläisiltä ja musiikkipedagogilta kerätyillä palautteilla. Palaute ohjauskokonaisuudesta oli positiivista ja ryhmäläisten asennon huomioimisessa havaittiin kehitystä. Jotta kokonaisuudesta tulisi toimivampi, tarvittaisiin pidempiaikaista yhteistyötä musiikkipedagogin kanssa sekä useampia ohjauskertoja ryhmän kanssa. Ohjauskertojen lisäämisellä voitaisiin saada aikaan pysyvämpiä muutoksia, jotka näkyisivät myös ryhmäläisten arjessa.

The thesis was a development project aimed at interrelating the sectors of health and culture in a new way. The project was carried out in co-operation with Kuopio Conservatoire as a part of Conservatoire’s bigger project “TAKUULLA!” in a pilot project “Iloa vauvasta”. The pilot project provided musical play groups for mothers and their babies.

The purpose of this development project was to arrange a musical play group lesson which included traditional songs and games for the babies but also physiotherapeutic guidance for mothers after birth. The guidance was focused on the physical well-being of the mothers and it included information about posture control and the ergonomics of baby care. The goal of the project was to improve the physical well-being of the mothers and to preempt the physical postpartum symptoms with physiotherapeutic guidance. Because the project was carried out in an interprofessional collaboration with a music pedagogue, the project’s second goal was to help the music pedagogue to be able to support mothers’ physical well-being. The third goal of the project was that the mothers would transfer the guidance information to their daily basics.

This report is focused on the physical well-being of mothers after birth: which factors affect it and what is the role of physiotherapeutic guidance in improving it. Well-being can be divided into physical, psychological and social well-being. A long-term physical pain affects negatively every aspect of well-being. The position of the lower back and pelvis changes significantly during pregnancy when the body’s centre of gravity shifts forward as the baby grows in the uterus. This causes deepening of the lumbar lordosis and the abdominal muscles get stretched which leads to an overloading of spinal extensor muscles. These changes often cause low back pain which is one of the most common postpartum symptoms.

Guiding in musical play group activity required knowledge of early interaction and peer support and how to support them. Musical play group activity provides mothers ways to improve early interaction so such ways as touching, eye-contact and different tones of voice were noticed in the guidance. When mothers participate in group activities they are able to share their thoughts about their new life situation with other mothers after birth. A guidance which aims at dialogue within the group encourages participants to communicate and benefit the opportunity for peer support.

The goals of the project were evaluated by observing the group and with feedback which was collected from the participants and the music pedagogue. The feedback was positive and it was noticed that the mothers had more consideration for their positions. To make the project more functional a longer co-operation with the music pedagogue and more meetings with the group would be needed. With more meetings it could be possible to get longer-lasting results which could transfer into mothers’ daily basics.