”Olet mitä äitisi söi ja miten hän liikkui” - Kokemuksia raskauden ajan ravitsemus- ja liikuntaneuvonnasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata odottavien tai alle puoli vuotta sitten synnyttäneiden äitien kokemuksia äitiysneuvolan terveydenhoitajan antamasta ravitsemus- ja liikuntaneuvonnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äitiysneuvoloiden ohjauksen ja neuvonnan riittävyyttä. Tutkimuksen lähestymistapa oli avoimien kysymysten osalta kvalitatiivinen, strukturoitujen kysymysten osalta kvantitatiivinen. Tiedonkeruumenetelmänä oli Webropol-kysely, joka julkaistiin kolmella eri keskustelupalstalla. Vastaajia oli 328.

Kohderyhmällä eli raskaana olevilla tai puolen vuoden sisällä synnyttäneillä, ainakin ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin kokeneilla äideillä oli kuukausi aikaa vastata kyselylomakkeeseen, jossa oli 30 kysymystä. Vastausajan päätyttyä strukturoidut kysymykset analysoitiin kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset kvalitatiivisesti.

Tutkimustulosten mukaan lähes 90% vastaajista oli saanut jonkinlaista tietoa raskauden aikaisesta ravitsemuksesta. Hieman yli ¾ vastaajista oli tyytyväisiä saamaansa neuvontaan. Liikuntaneuvontaa oli saanut vain noin 60% vastaajista. Hieman alle 30% ei saanut liikuntaohjausta lainkaan, mutta 80% vastaajista ilmoitti kuitenkin saamansa informaatiomäärän riittäväksi.

Terveydenhoitajan ammattitaito ravitsemusneuvonnassa mietitytti osaa vastaajista. Lisäksi jokaisella käyntikerralla vaihtuva ohjaaja vähensi luottamusta ravitsemusneuvontaa kohtaan. Raskauden aikaiseen liikunnan harrastamiseen ja liikunnan harrastamisen tärkeyteen raskauden alusta alkaen kaivattiin terveydenhoitajan kannustusta.

Tuloksia voi hyödyntää ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan suunnittelussa sekä ohjauksen laadun tarkastelussa.

The aim of this study was to describe experiences of nutrition and exercise counseling by public health nurses for mothers during pregnancy and within 6 months of giving birth. Aim of the study was to examine the adequacy of guidance and counseling in maternity clinics. The approach of this study was qualitative and quantitative. Data was collected by Webropol-survey, which was released in three different forums. This study had 328 respondents.

The target group had one month to respond to the questionnaire. The questionnaire included 30 questions. The results were analyzed quantitatively for the structured questions and qualitatively for the open questions.

The results showed that almost 90% of the respondents got some kind of information on nutrition during pregnancy. Slightly more than three-quarters of the respondents were satisfied with the consultation. Only about 60% of the respondents received exercise counseling. Slightly less than 30% did not receive exercise counseling at all, but 80% of the respondents received a sufficient amount of information.

Some of the respondents questioned the expertise of public health nurses in nutrition counseling; it also reduced confidence when public health nurse was changing from visit to visits. Encouragement in physical exercise during pregnancy and the importance of physical activity from the beginning of pregnancy by public health nurse was needed.

The results can be used in planning of nutrition and exercise counseling and in quality control review.