Ruokapiirin perustamisen prosessikuvauksen laatiminen

Abstract

Lähi- ja luomuruoka ovat kasvattaneet suosiotaan viimeisten vuosien aikana huimasti. Kuluttajat haluavat ruokansa tulevan läheltä ja sen halutaan olevan puhdasta. Lisäksi halutaan tukea pieniä paikallisia tuottajia, jotta tiedetään tarkkaan ruoan alkuperä. Luomu- ja lähiruoan saatavuus ei vielä vastaa kysyntää. Tämän seurauksena ruokapiirien kysyntä on kasvanut huomattavasti.

Ruokapiireissä joukko talouksia tilaa lähi- ja luomuruokaa suoraan tuottajilta ilman välikäsiä. Ruokapiirejä on monenlaisia ja erikokoisia. Niiden toimintatavat voivat myös vaihdella suuresti. Niiden perusidea on kuitenkin erittäin yksinkertainen. Ruokapiirin perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen tarvitaan kuitenkin paljon ponnisteluja.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata ruokapiirin perustamisprosessi. Suurimpana tavoitteena oli kehitellä malli ruokapiirin perustamisesta. Perustamista kuvaava malli ohjeistaisi tulevaisuudessa ruokapiirin perustamista sekä helpottaisi vetäjän roolia. Keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössä ovat ruokapiirin lisäksi luomu- ja lähiruoka, sillä suurin osa ruokapiirin välityksellä tilatuista tuotteista on luomu- ja lähiruokaa. Tämän takia oli tärkeää tutustua lähdemateriaaliin lähi- ja luomuruoasta. Itse ruokapiirin perustamisesta löytyi kuitenkin niukasti lähdemateriaalia, joten haastattelut toimivat tärkeimpänä tiedonkeruumenetelmänä. Tärkeänä osana työtä on ollut tutustua kuluttamiseen ja ruokapiiriin osana vastuullista kuluttamista.

Tiedonkeruu-menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluun valittiin kolme ruokapiirin perustajaa ja selvitettiin heidän kokemuksensa ruokapiirin perustamisesta. Perustajien kokemukset ruokapiirin perustamisesta antoivat luotettavimman pohjan mallin kehittämiseen.

Opinnäytetyössä esitellään toteuttamisprosessi vaihe vaiheelta. Työn tuotoksena syntyi prosessimalli ruokapiirin perustamisesta. Prosessimallia voidaan pitää melko luotettavana koska sen tulokset ovat peräisin oikeasta elämästä teoriaan liitettynä. Luotettavuutta olisi kuitenkin lisännyt vieläkin useamman perustajan haastattelu. Mallia voidaan pitää kuitenkin monipuolisena ja onnistuneena, sillä loppujen lopuksi jokaisella ruokapiirillä on oma tapansa toimia.

Establishing a Process Description of Launching a Food Community

During recent years local and organic food have tremendously grown their popularity. Consumers want their food to be produced near and they want it to be fresh. In addition, consumers want to support local producers to get to know where the food exactly comes from. The availability of organic and local food is not yet in line with demand. As a result, the demand for food communities has dramatically increased.

In food communities a number of households order their local and organic food directly from producers without intermediaries. Different kinds and sized food communities exist. Their practices can also vary greatly. Their basic idea is therefore very simple. To set-up and operate a food community, however, requires a lot of effort.

The purpose of this study was to determine and describe the set-up process of a food community. The main objective was to develop a model for the establishment of a food community. This model instructs the future establishment of a food community and facilitates the role of a team leader. The key concepts of this study besides food community were local and organic food, because most of the products, which are ordered through the food community, are organic and local food. For this reason, it was important to explore the source material of local and organic food. The source material on how to set-up a food community was not easy to find, so the interviews worked as the most important tool for data collection. An important part of the work has been to explore consumption and food community as parts of responsible consumption.

Theme interview was used as the data collection method. Three food community founders were chosen to be interviewed to find out their experiences about setting- up a food community. The experiences of the founders gave the most reliable base for the model development.

This study presents the implementation process step by step. The work provided a process model for how to set-up a food community. The process model can be considered quite reliable because its results are derived from real life combined with theory. The reliability would have increased even if more founders had been interviewed. The model, however, can be considered as versatile and successful, because after all every food community has its own way of action.