Suuhygienistin työn kuormitustekijät ja koetut oireet : Kyselytutkimus Itä-Suomen alueen kunnallisen suun terveydenhuollon suuhygienisteille
Marttinen, Minna; Tenhunen, Maria (2013)
Marttinen, Minna
Tenhunen, Maria
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117692
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on suuhygienistin työn kuormitustekijät ja koetut oireet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Itä-Suomen alueen kunnallisessa suun terveydenhuollossa työskentelevien suuhygienistien työn aiheuttamia fyysisiä oireita ja niihin liittyviä tekijöitä. Fyysisillä oireilla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan työn kuormittavuudesta johtuvia epämiellyttäviä aistimuksia, kuten aristusta, jomotusta, jäykkyyttä, pistelyä, puutumista, särkyä ja kipua tuki- ja liikuntaelimistön eri osissa. Fyysisten oireiden ilmenemistä kartoitettiin niska-hartiaseudulla, selässä, olkapäissä, kyynärpäissä, ranteissa ja sormissa. Fyysisiin oireisiin liittyvillä tekijöillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kunnallisessa suun terveydenhuollossa työskentelevien suuhygienistien työnkuvaa, fyysistä hoitoympäristöä, työn aiheuttamaa fyysistä ja henkistä kuormitusta sekä liikunnan harrastamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Itä-Suomen alueen kunnallisessa suun terveydenhuollossa työskentelevien suuhygienistien kokemista fyysisistä oireista, työnkuvasta, fyysisestä hoitoympäristöstä, työn aiheuttamasta fyysisestä ja henkisestä kuormituksesta sekä liikunnan harrastamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetellä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka oli tehty Webropol-internetkyselyohjelmalla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin jokaisen Itä-Suomen alueen kunnallisen suun terveydenhuollon vastaavalle hammaslääkärille sähköpostitse. Vastaavia hammaslääkäreitä pyydettiin välittämään kyselylomake työpaikkansa suuhygienisteille. Kyselylomake lähetettiin myös Kuopion yliopistollisen sairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikan osastonhoitajalle, jota pyydettiin välittämään kyselylomake poliklinikalla työskenteleville suuhygienisteille. Kyselylomakkeet lähetettiin 7.8.2013 ja kysely päättyi kaksi viikkoa myöhemmin, 21.8.2013. Kyselylomake oli pääosin strukturoitu, mutta se sisälsi myös muutamia tarkentavia avoimia kysmyksiä.
Kyselyyn osallistui 39 suuhygienistiä ja vastausprosentti oli 43 %. Tutkimustulokset analysointiin SPPS-tilasto-ohjelmalla. Suuhygienisteistä 47,8 % oli kokenut fyysisiä oireita niska-hartiaseudulla sekä selässä viikoittain viimeisen 12 kuukauden aikana. Ennen suun terveydenhuollossa työskentelyä fyysisiä oireita viikoittain suuhygienisteistä oli kokenut selässä ja niska-hartiaseudulla 17,2 % vastaajista. Noin puolet suuhygienisteistä eivät olleet kokeneet fyysisiä oireita lainkaan ennen suun terveydenhuollossa työskentelyä, kun viimeisen 12 kuukauden aikana vastaava luku oli alle 10 %. Lähes kaikki suuhygienistit ilmoittivat saavansa sekä työtuolin että potilastuolin säädettyä ergonomiseen työskentelyasentoon päivittäin. Useimmat suuhygienisteistä myös ilmoittivat huomioivansa oman ja fyysisen hoitoympäristön ergonomian päivittäin. Siitä huolimatta 84,6 % suuhygienisteistä ilmoitti työskentelevänsä päivittäin niska eteenpäin taipuneena. Lähes yhtä moni ilmoitti työskentelevänsä päivittäin hartiat ja selkä eteenpäin taipuneena sekä käsivarret sivuille kohotettuina.
Monet suuhygienisteistä harrastivat liikuntaa liian vähän. Joka neljäs suuhygienisteistä harrastaa terveysliikuntaa UKK-instituutin Liikuntapiirakan suositusten mukaisesti ja vain muutama suuhygienisti liikehallintaa suositeltavat kaksi kertaa viikossa. Taukoliikuntaa suuhygienistit harrastivat ahkerammin, sillä puolet suuhygienisteistä ilmoitti harrastavansa taukoliikuntaa päivittäin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa Itä-Suomen alueen kunnallisessa suun terveydenhuollossa työskentelevien suuhygienistien kokemista fyysisistä oireista, työnkuvasta, fyysisestä hoitoympäristöstä, työn aiheuttamasta fyysisestä ja henkisestä kuormituksesta sekä liikunnan harrastamisesta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetellä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka oli tehty Webropol-internetkyselyohjelmalla. Sähköinen kyselylomake lähetettiin jokaisen Itä-Suomen alueen kunnallisen suun terveydenhuollon vastaavalle hammaslääkärille sähköpostitse. Vastaavia hammaslääkäreitä pyydettiin välittämään kyselylomake työpaikkansa suuhygienisteille. Kyselylomake lähetettiin myös Kuopion yliopistollisen sairaalan suu- ja leukasairauksien poliklinikan osastonhoitajalle, jota pyydettiin välittämään kyselylomake poliklinikalla työskenteleville suuhygienisteille. Kyselylomakkeet lähetettiin 7.8.2013 ja kysely päättyi kaksi viikkoa myöhemmin, 21.8.2013. Kyselylomake oli pääosin strukturoitu, mutta se sisälsi myös muutamia tarkentavia avoimia kysmyksiä.
Kyselyyn osallistui 39 suuhygienistiä ja vastausprosentti oli 43 %. Tutkimustulokset analysointiin SPPS-tilasto-ohjelmalla. Suuhygienisteistä 47,8 % oli kokenut fyysisiä oireita niska-hartiaseudulla sekä selässä viikoittain viimeisen 12 kuukauden aikana. Ennen suun terveydenhuollossa työskentelyä fyysisiä oireita viikoittain suuhygienisteistä oli kokenut selässä ja niska-hartiaseudulla 17,2 % vastaajista. Noin puolet suuhygienisteistä eivät olleet kokeneet fyysisiä oireita lainkaan ennen suun terveydenhuollossa työskentelyä, kun viimeisen 12 kuukauden aikana vastaava luku oli alle 10 %. Lähes kaikki suuhygienistit ilmoittivat saavansa sekä työtuolin että potilastuolin säädettyä ergonomiseen työskentelyasentoon päivittäin. Useimmat suuhygienisteistä myös ilmoittivat huomioivansa oman ja fyysisen hoitoympäristön ergonomian päivittäin. Siitä huolimatta 84,6 % suuhygienisteistä ilmoitti työskentelevänsä päivittäin niska eteenpäin taipuneena. Lähes yhtä moni ilmoitti työskentelevänsä päivittäin hartiat ja selkä eteenpäin taipuneena sekä käsivarret sivuille kohotettuina.
Monet suuhygienisteistä harrastivat liikuntaa liian vähän. Joka neljäs suuhygienisteistä harrastaa terveysliikuntaa UKK-instituutin Liikuntapiirakan suositusten mukaisesti ja vain muutama suuhygienisti liikehallintaa suositeltavat kaksi kertaa viikossa. Taukoliikuntaa suuhygienistit harrastivat ahkerammin, sillä puolet suuhygienisteistä ilmoitti harrastavansa taukoliikuntaa päivittäin.