Hyvä renki, huono isäntä : Tuli Suomen metsissä

Abstract

Tulella on ollut suuri merkitys Suomen metsissä. Ennen koneellistumista metsät uudistettiin pääsääntöi-sesti kulottamalla ja vielä 1900 – luvun alussa maata kaskettiin viljelykäyttöön. Pohjoisen havumetsän luonnollisessa kiertokulussa tuli on yleensä ollut se tuho joka on aloittanut metsän kehityksen alusta. Metsää paloi myös laajoja alueita vielä joitain vuosikymmeniä sitten.

Viime vuosikymmenininä maanmuokkaus on vallannut alaa kulotuksilta. Tihentynyt tieverkko, tehokas valvonta ja kehittynyt palokalusto ovat lähes hävittäneet metsäpalot Suomessa. Tämä on lähes hävittänyt palaneen ja hiiltyneen puun metsistä. Palaneesta puusta riippuvaiset lajit ovat lähes säännönmukaisesti vaarantuneet tai jopa hävinneet

Kulotukseen on mahdollista saada KEMERA – tukea, mutta luonnonhoidollisen kulotukseen saa tukea vain jos siitä muodostaa luonnonhoitohankkeen. Tukikäytäntöjen yksinkertaistamiseksi luonnonhoidolli-set kulotuksen on tarkoitus tuoda saman tuen piiriin metsänhoidollisen kulotuksen kanssa uudessa ra-hoituslaissa. PECF – ja FSC – sertifikaatit vaativat kulotusalojen säilyttämistä edellisvuosien tasolla. Tämä on omiaan KEMERA – tuen kanssa varmistamaan kulotustoiminnan jatkumista.

Ennallistamispoltot ovat rajoittuneen tähän asti luonnonsuojelualueille, mutta ne voisivat olla varteen-otettava vaihtoehto suurmaanomistajille ja luonnonmukaista metsänhoitoa harrastaville maanomistajille. Niille ei vielä myönnetä tukea, joten niiden yleistyminen tuskin on nähtävissä ainakaan lähivuosina. Pa-laneen puun tuottajana ennallistamispoltot ovat kuitenkin kulotuksia tehokkaampia, joten palolajiston kannalta olisi suotavaa nähdä niiden yleistyvän.

Fire has played a major role in Finnish forests . Before the mechanization of forestry, forests were mainly regenerated by burn – clearing, and in the beginning of 20th century, slash and burn cultivation was common. Northern coniferous forests have naturally been regenerated most commonly by fire. Wide spread fire were common just a couple of decades ago.

In last decades soil – preparation has gained ground from burn – clearing. Dense road network, effective surveillance and state of the art fire extinguishment equipment has almost made forest fires go extinct. As a result, charred wood has almost vanished from forests. Burnt wood dependent species are almost in-variably compromised or even lost.

It is possible to get government funding for burn – clearing. Restoration burn clearings have not been funded the same way with silvicultural burn – clearings, but this is supposed to change in the new funding law. PEFC – and FSC – sertficates demand to keep burn – clearing areas at a surden level. This will, with the government funding for burn – clearings, ensure that burn – clearing will be done in future.

Controlled burnings has been done only in protected areas, but it could be good tool for landowners with big estates or for forestowner who wish to practise natural silviculture. Controlled burnigs are not funded in any way, so they will not probably get very popular in the near future. For charred wood debendant species it would be good if they would gain popularity.