Aikuiskouluttajan arjen esteettömyys ja siihen liittyvä hiljainen tietämys

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli aikuiskouluttajan arjen esteettömyys ja siihen liittyvä hiljainen tietämys. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten kouluttajat ymmärtävät työskentelynsä esteettömyyden sekä millaiset tekijät hankaloittavat kouluttajan työskentelyn esteettömyyttä. Lisäksi tavoitteena oli löytää kehittämistoimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi. Tutkimuksen aikana oli tarkoitus testata Wiki –verkkoympäristön soveltuvuutta hiljaisen tietämyksen välittämiseen ja työskentelyn esteettömyyden edistämiseen koulutusorganisaatiossa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen kouluttajat. Tutkimusaineisto kerättiin organisaation sisäisessä wiki –verkkoympäristössä. Tutkimusinterventio käsitti neljä tutkimuskysymyksistä johdettua tulkintakysymystä. Keräämisen jälkeen tutkimusaineisto teemoitettiin. Seuraavassa vaiheessa teemoista laadittiin käsitekartat merkityssisältöjen tarkentamiseksi. Kolmannessa vaiheessa käsitekartat yhdistettiin teemojen merkityssisältöjen syventämiseksi.

Tutkimusorganisaation kouluttajien työskentelyn esteettömyys rakentuu viidestä tulkinnallisesta repertuaarista, joita olivat osaamisen arvostus, luottamus, uudistuminen, riittävät resurssit ja itsenäisyys. Tutkimuksen mukaan kouluttajan työn esteettömyyttä hankaloittavia tekijöitä olivat tiedon hankala saatavuus, luottamuksen puute, organisaation toimintasuunnitelman sisäinen heikko tuntemus. Muita työskentelyn esteettömyyttä hankaloittavia tekijöitä tutkimuksen mukaan olivat hiljaisen tietämyksen heikko hyödyntäminen, fyysisten opetustilojen toimimattomuus esim. maakuntakoulutuksissa sekä avoimen vuorovaikutuksen puutteellisuus. Tutkimuksen diskursseista esiin nousi muutamia ideoita työskentelyn esteettömyyden kehittämiseksi. Tällaisena esteettömyyttä edistävänä tekijänä nähtiin avoimuuden lisääminen tiedollisesti ja vuorovaikutuksellisesti kuten luomalla yhteinen tietovaranto ja järjestämällä säännöllisiä keskustelevien osastopalavereita.

Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kouluttajan työskentelyn esteettömyyttä edistämään kaivataan avointa tiedon jakamista. Kuitenkaan tutkimuksen aikaan ei esitetty konkreettisia kehittämistoimenpiteitä avoimuuden lisäämiseksi. Tutkimustulos tiedon jakamisen vaikeudesta on samansuuntainen aiempien tutkimustulosten kanssa. Tämä tutkimus hyödyttää tutkimusorganisaation kaltaisten asiantun-tijaorganisaatioiden sisäistä kehittämistä.

The theme of this master’s thesis study was accessibility and obstacle free working in adult educator’s everyday work and associated tacit knowledge. The aim of the study was to investigate how teachers understand the concept of accessibility, and the factors that have impact on the work accessibility. Furthermore, the aim was to find out possible needs and means of development to improve accessibility in adult educator’s work. During and by means of this study, wiki network’s compatibility in transferring tacit knowledge and efforts to promote the availability of the training organisation were tested.

Discourse analysis was used as research method in this study. The target group was educators at Tampere Adult Education Centre. The data was collected by inhouse wiki network. The study intervention was based on four thematic questions derived from the set research questions. The collected data was analysed by drawing concept maps in order to clarify and categorise the contents. In the third phase, the concept maps were combined in order to deepen the understanding about the importance and meanings expressed in the data contents.

The accessibility of educators work in the target organisation was built up by five interpretative repertoires: valuation of competences and skills, trust, innovation and renewal, adequacy of resources, and independence. Based on the findings, the factors complicating adult educator’s work were difficulties in accessing information, lack of trust, and poor familiarity of the organisation's action plan. Other factors impeding work accessibility were poor engagement of employers’ tacit knowledge, shortages in physical facilities esp. regarding wider regional education, as well as lack of open and reciprocal communication and interaction. Some development needs emerged from the discourses to improve the accessibility, like: increasing cognitive and communicative transparency e.g. by creating a common information structure and by organising dialogic meetings to discuss and share in regular basis.

Based on this study, it could be concluded that the accessibility in adult educator’s work could be improved mostly by increasing open sharing of information. However, no concrete actions were presented to improve the transparency. The research finding related to the difficulty of sharing information is in line with those of previous studies. In general, this study obtained information beneficial in the internal development of organisation alike the target organisation in this study.