Hyvät tavat lasten arjessa : tapakasvatus ja hyvät käytöstavat Montessori-leikkikouluissa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkitaan hyvien käytöstapojen näkymistä lasten arjessa montessoripedagogiikan viitekehyksessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, toteutuvatko ohjaajien määrittelemät kasvatustavoitteet tapakasvatuksen osalta leikkikoulun toiminnassa ja miten hyvät tavat näkyvät lasten arjen toiminnassa. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina ovat kaksi pääkaupunkiseudun Montessori-leikkikoulua.

Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkielma. Aineisto on kerätty haastattelemalla leikkikoulujen työntekijöitä ja havainnoimalla lapsista kuvattuja videoita heidän arkisissa toiminnoissaan. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyy-simenetelmää. Havainnointirunko on laadittu haastatteluanalyysin tulosten pohjalta. Videomateriaalin analyysin tukena on käytetty havainnointirunkoa.

Haastatteluissa tuli esille aikuisen esimerkin tärkeys, yhteiset säännöt, toisten huomioiminen, ympäristön kunnioittaminen, ristiriitatilanteiden selvittäminen keskustelemalla sekä hyvien tapojen harjoitteleminen. Havainnointituloksista näkyy hyvin ryhmien rauhallisuus. Aikuiset käyttäytyvät tilanteissa johdonmukaisesti ja ovat käytöksellään mallina lapsille. Lapsille pyritään antamaan aikaa ja tilaisuuksia selvittää tilanteita itse. Aikuiset seuraavat jatkuvasti lasten toimintaa ja ohjaavat heitä tilanteissa, joissa lapset tarvitsevat tukea. Lasten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa näkyy usein toisten huomioon ottamista, tukemista, neuvomista ja auttamista. Lasten toiminnassa näkyy monella tavalla ympäristöstä huolehtiminen.

Aikuiset pyrkivät pääsääntöisesti toteuttamaan toiminnassaan montessoripedagogiikan mukaista tapakasvatusta ja kannustavat lapsia käyttäytymään hyvien käytöstapojen mukaisesti. Lasten spontaanissa toiminnassa näkyy ainakin osa leikkikoulun ohjaajien välittämästä tapakasvatusmallista. Lapset pyrkivät erityisesti aikuisten läsnä ollessa toteuttamaan opittuja käyttäytymismalleja. Hyvän varhaiskasvatuksen kehittämiseen kuuluu jatkuva laaduntarkastelu. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on tärkeää tarkastella varhaiskasvattajien toiminnan ja mallin merkitystä lasten kanssa työskennellessä. On hyvä myös pohtia sitä, kuinka merkittävä rooli varhaiskasvatuksella on lapsen myöhemmän elämän kannalta.

In the thesis we study the visibility of good manners in children’s everyday activities within the Montessori Pedagogy frame of reference. The aim of our thesis is to study if the instructors’ objectives are realized and how good manners show in children’s everyday activities.

This study was conducted using qualitative methods, we aimed to gather an in-depth understanding of the benefits of Montessori pedagogy. We collected the material by inter-viewing kindergarten teachers and video-recording children in their everyday activities at the kindergarten. The interviews were analyzed using theory-oriented content analysis and the observation matrix was created on the basis of the results of the interview analysis. The observation data were analyzed using the observation matrix.

The interviews revealed the importance of adult exemplary behavior, common rules, respect for others and for the environment, settling disputes by discussing and practicing good manners. Calm behavior of the groups can easily be detected from the observations. The adult’s consistent behavior is a model for the children. Children are given time and opportunities to solve disputes by themselves. Adults are continuously observing children’s activities and helping them when needed. The children’s way to interact with each other and their daily activities often includes respect for each other in addition to supporting, advising and helping each other. Caring for the environment is commonly noticeable in the children’s daily activities.

The adults aim to practice Montessori pedagogy in their daily activities and encourage the children to practice good behavior and manners. Children practice good manners sponta-neously, without the adult guidance. Especially in the presence of adults children strive to practice the learned behavior-models. Continuous quality evaluation is important when developing early childhood education. From a quality perspective it is highly important to evaluate the teacher’s activities and behaviors and their relevance when working with children. It is also advisable to ponder the significance of early childhood education for the child’s future.