Kohti terveempiä eläkepäiviä. : ikääntyvän henkilön aivoterveys ja sen edistäminen
Metsänheimo, Hanna-Reetta (2013)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618260
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millaiset hyvinvoinnin tekijät tukevat eläkkeelle siirtyvän henkilön terveyttä ja aivoterveyttä. Millaista ohjausta eläkkeelle siirtyvät henkilöt kaipaavat ja miten eläkkeelle siirtyvää henkilöä voidaan tukea. Aivoterveyden ollessa vahvasti yhteydessä terveyskäyttäytymiseen opinnäytetyö tarkastelee myös eläkkeelle siirtyvien henkilöiden terveyskäyttäytymistä ja sitä miten aivoterveys nähdään osana yleistä terveydenedistämistä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä ovat eläkkeelle siirtyminen ja siihen liittyvä kolmannen iän käsite, aivoterveys ja sen edistäminen sekä terveyteen ja elintapoihin liittyvä ohjaus.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysitapana induktiivista sisällönanalyysia. Työssä on haastateltu kuutta eläkeikää lähestyvää henkilöä, jotka elävät kolmannen iän elämänvaihetta. Työelämäkumppanina toimi Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry.
Tulosten mukaan eläkkeelle siirtyvien henkilöiden terveyttä ja aivoterveyttä tukevat elementit liittyvät vahvasti hallittuun eläkkeelle siirtymiseen ja tyytyväisyyteen tehtyä työuraa kohden. Näiden kautta on mahdollista rakentaa tukeva pohja onnistuneelle vanhenemiselle. Merkityksellisiä asioita eläkkeelle siirryttäessä ovat koettu terveys, sosiaaliset suhteet sekä taloudellinen turvallisuus. Ne tukevat eläkkeelle siirtyvää henkilöä.
Aivoterveys nähdään opinnäytetyössä tärkeimpänä terveyden osa-alueena ja aivojen huoltaminen koetaan merkityksellisenä ikäännyttäessä. Kuitenkaan elintapojen vaikutusta muistiin ja aivojen terveyteen ei nähdä suoraan. Tämän vuoksi eläkkeelle siirtyville henkilöille tuleekin jakaa tietoa siitä, miten aivoterveyttä voi ylläpitää ja edistää. Lisäksi tulee levittää tietoa aivoterveyden merkityksestä elämänlaatuun ja yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksiin. Myös sosiaalisiin suhteisiin ja arjen aktivointiin liittyvälle ohjaukselle on tarvetta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että elämänsisällöllä on merkitystä eläkkeelle siirtyvän henkilön hyvinvointiin. Ikääntyvät ovat enenevässä määrin heterogeeninen ryhmä, jolloin ohjaustyössä tulee huomioida yksilöllisyys ja laaja-alainen näkemys. Myös kansanterveydellisesti tarkasteltuna aivoterveyteen liittyvän tiedon jakaminen kannattaa ikääntyvässä Suomessa.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä ovat eläkkeelle siirtyminen ja siihen liittyvä kolmannen iän käsite, aivoterveys ja sen edistäminen sekä terveyteen ja elintapoihin liittyvä ohjaus.
Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmin, jossa aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analyysitapana induktiivista sisällönanalyysia. Työssä on haastateltu kuutta eläkeikää lähestyvää henkilöä, jotka elävät kolmannen iän elämänvaihetta. Työelämäkumppanina toimi Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry.
Tulosten mukaan eläkkeelle siirtyvien henkilöiden terveyttä ja aivoterveyttä tukevat elementit liittyvät vahvasti hallittuun eläkkeelle siirtymiseen ja tyytyväisyyteen tehtyä työuraa kohden. Näiden kautta on mahdollista rakentaa tukeva pohja onnistuneelle vanhenemiselle. Merkityksellisiä asioita eläkkeelle siirryttäessä ovat koettu terveys, sosiaaliset suhteet sekä taloudellinen turvallisuus. Ne tukevat eläkkeelle siirtyvää henkilöä.
Aivoterveys nähdään opinnäytetyössä tärkeimpänä terveyden osa-alueena ja aivojen huoltaminen koetaan merkityksellisenä ikäännyttäessä. Kuitenkaan elintapojen vaikutusta muistiin ja aivojen terveyteen ei nähdä suoraan. Tämän vuoksi eläkkeelle siirtyville henkilöille tuleekin jakaa tietoa siitä, miten aivoterveyttä voi ylläpitää ja edistää. Lisäksi tulee levittää tietoa aivoterveyden merkityksestä elämänlaatuun ja yhteydestä sydän- ja verisuonisairauksiin. Myös sosiaalisiin suhteisiin ja arjen aktivointiin liittyvälle ohjaukselle on tarvetta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että elämänsisällöllä on merkitystä eläkkeelle siirtyvän henkilön hyvinvointiin. Ikääntyvät ovat enenevässä määrin heterogeeninen ryhmä, jolloin ohjaustyössä tulee huomioida yksilöllisyys ja laaja-alainen näkemys. Myös kansanterveydellisesti tarkasteltuna aivoterveyteen liittyvän tiedon jakaminen kannattaa ikääntyvässä Suomessa.