Vertaistukiryhmästä voimavaroja yksin odottaville äideille : opas vertaistukiryhmän ohjaajalle Turun Kriisikeskuksessa

Abstract

Suomen lapsiperheistä jo noin 20 % on yhden vanhemman perheitä. Turun Kriisikeskus on ollut kehittämässä toimintaa yhden vanhemman perheille, jossa tukimuotona on ollut yksin odottavien äitien vertaistukiryhmä. Yksinodottajan elämäntilanne kohdistuu yhteen elämän kehityskriiseistä eli lapsen syntymään. Yksin odottaminen voi saada alkunsa esimerkiksi lapsen isästä eroamisen tai keinohedelmöityksen kautta. Vertaistukiryhmässä yksinodottaja saa jakaa omia kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien äitien kanssa omista lähtökohdistaan käsin.

Toiminnallisena opinnäytetyönä laadittiin yksin odottavien äitien vertaistukiryhmän toimintamalli Turun Kriisikeskukselle. Vertaistukiryhmän aiheena oli käsitellä äidin kokemusta yksin odotuksesta, tukea häntä muuttuvassa elämäntilanteessaan ja ohjata muiden palveluiden piiriin. Kehittämistoiminnan tavoitteena oli selvittää ryhmään tulevien äitien näkemys ja tarve vertaistukiryhmän toiminnan sisällöstä. Varsinaisessa toimintamallissa tuli huomioida ryhmäkertojen teemojen soveltuvuus kohderyhmälle ja mallin toimivuus keväällä järjestettävässä vertaistukiryhmässä. Kehittämistoiminnan tuloksena syntyi yksin odottavien äitien vertaistukiryhmän ohjaajan opas.

Kehittämismenetelminä käytetyt asiantuntijoiden konsultaatiot, aikaisimmista yksinodottajien ryhmistä tuotetut dokumentit, ryhmään tulevien äitien haastattelut ja kevään vertaistukiryhmän palautteet sekä omat muistiinpanoni olivat tärkeä osa koko kehittämisprosessin kulkua. Konsultaatioiden, dokumenttien ja haastatteluiden avulla mallinnettiin toimintamalli, jonka toimivuutta testattiin käytännössä keväällä järjestettävässä vertaistukiryhmässä. Vertaistukiryhmän aikana äideiltä pyydettiin palautetta kyselylomakkeella, jossa oli käytetty hyödyksi sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista kysymysten asettelua. Kyselyssä selvitettiin ryhmäkertojen aiheiden ja tehtävien soveltuvuutta ryhmälle sekä ryhmässä olevien äitien tuen tarvetta ja ohjaajan roolia. Näiden tulosten perusteella toimintamallia muokattiin vielä toimivammaksi sekä ohjaajan tehtävien esille tuominen oppaassa korostui. Ohjaajan opas otettiin käyttöön uudessa vertaistukiryhmässä syksyllä 2013.

About 20 % of Finnish families with children are single-parent families. The Crisis Center of Turku has been developing activities for single-parent families in which the form of support has been pregnant single mothers’ peer support group. A pregnant single mother´s life relates to one of the life crises, in other words birth of a child. Being pregnant and single can be resignation of the father or artificial insemination. In a peer support group, a pregnant single mother can share her own experiences with other mothers, who are in the same situation, but from her own starting points.

As part of the functional thesis pregnant single mothers’ peer support group´s operational model was created for the Crisis Center of Turku. The peer support groups’ subject was the mother´s alone pregnancy and her experience of it, as well as supporting her in a changing life situation and counseling her to other services. The aim of this development work was to investigate the mothers’ opinions and needs related to the content of the operational model. The themes of group sessions’ suitability for the target group and the functionality of the model at the training in the spring needed to be considered in the operational model. The result of the development process was the operational model for pregnant single mothers’ peer support group’s instructor's guide.

As development methods were used consultations with experts, earlier produced documents, the mothers’ interviews and the feedback forms from the pregnant single mothers’ groups and my own notes, which were an important part of the entire development process. The operational model for a peer support group was modeled based on the consultations, documents and interviews, which were tested in practice at the pregnant single mothers’ peer support group in the spring. During of the peer support group, the mothers where given a survey with both qualitative and quantitative questions. The aim of the survey was to study the group sessions’ topics, tasks and suitability as well as the mothers’ needs and the role of the instructor. Based on these results the group model was modified more functional as well as the instructor’s tasks were highlighted more. In the autumn 2013 the instructor's guide was introduced in the new peer support group