Mahlan säilyvyyden parantaminen

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Mahla Naturelle Joutsenoon.

Työssä tutkittiin ja etsittiin tietoa, mitä eri käsittelymenetelmiä mahlalle on ja mikä niistä olisi paras vaihtoehto. Työssä tarkasteltiin myös mitkä ovat parhaat säilytystavat ja astiat.

Mahla Nature oli ottanut testiin eri kokoisia suodattimia, joilla saatiin vaihtelevia tuloksia. Suodatettujen mahlojen mikrobipitoisuuksia tarkasteltiin laboratoriossa Kuusankoskella.

Tavoitteena oli löytää oikea keino käsitellä mahlaa sen säilyvyyden parantamiseksi. Käsittelyn aikana mahlan maku, kirkkaus eikä mahlan sisältämien hivenaineiden määrä saanut muuttua.

Samalla oli tarkoitus tutkia yleisesti koivun mahlaa, koivun biologiaa ja erilaisia käyttötarkoituksia sekä terveysvaikutuksia. Yritettiin myös löytää mahlan pilaavat mikrobit.

Tutkimusten ja tiedonhaun perusteella saatiin selville, että mahla on todella helposti pilaantuva tuote ja mahlan keräilyssä hyvä hygienia on ehdoton edellytys. Tutkimusten avulla pystyttiin määrittämään paras keräilyastia ja menetelmä sekä saatiin uutta tietoa siitä, millainen suodatin koko olisi paras mahlalle. Tiedonhaun avulla Mahla Nature pääsee keväällä 2014 testaamaan uudet suodatin koot (0,2-0,5 mikronia) ja saadaan selville säilyykö mahla kuusi kuukautta.

This thesis was made for Mahla Nature.

The purpose of the thesis was to find a suitable treatment method for sap of birch. One part of thesis was to study different kind of containers to store and collect the sap.

Mahla Nature had already been testing a variety of filters. The filtered sap microbes were studied in a laboratory in Kuusankoski.

The thesis also dealt with the birch tree sap, and biology, as well as general information about the health effects of sap.