"Välillä tuntuu, että apua tarvii vaikka kello olisi mitä" : Neuvolapuhelimen tunnettavuus ja lapsiperheiden tukiverkostot

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Neuvolapuhelimen tunnettavuutta voisi lisätä ja millainen merkitys sillä on lapsiperheiden tukijana. Tarkoituksena oli saada selville myös millaisia tukiverkostoja lapsiperheillä on. Opinnäytetyön aihe tuli Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiriltä ja opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä heidän kanssaan. Neuvolapuhelimesta ei ole aiemmin tehty tutkimusta.

Tutkimuksen teoreettisina näkökulmina olivat neuvolatoiminta, perheiden palvelut ja tukiverkostot. Lisäksi perehdyttiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja neuvolatoiminnan historiaan. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa oli määrällisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineiston hankintakeinona käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta. Kysely toteutettiin lokakuussa 2013 käyttäen internetissä toimivaa Webropol-ohjelmaa. Aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.

Tutkimustulokset osoittavat, että lapsiperheet tuntevat huonosti Neuvolapuhelinta. Perheiden ensisijainen tuki ovat läheiset: perhe ja ystävät, myös internetin merkitys nousi melko suureksi. Tutkimuksen mukaan perheet ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä neuvolaansa, puhelinaikojen parannuksiin nousi kuitenkin toiveita.

Tulosten mukaan Neuvolapuhelimen tunnettavuutta voisi lisätä parantamalla ja monipuolistamalla mainontaa. Lisäksi tulee pohtia, mikä merkitys olisi Neuvolapuhelimen toimintamallin muutoksilla.

The aim of this thesis was to research how to raise the public awareness of Neuvolapuhelin (children’s health hotline) and examine its role in supporting families with children. One objective was to study what kind of support networks families with children have. The subject for this thesis came from the Häme division of Mannerheim League for Child Welfare and the thesis was made in cooperation with them. No research has been previously made about Neuvolapuhelin.

The theoretical framework of the thesis consists of the operation of child health clinics, family services and support networks. The history of Mannerheim League for Child Welfare and the maternity and child health clinics is also discussed. The research method for this thesis was qualitative with some features of quantitative research. The research data were collected using semi-structured questionnaire. The survey was conducted during October 2013, using the Webropol software available in the Internet. The data were analysed thematically.

The results show that Neuvolapuhelin is not well-known among families with children. Primary support for families comes from within the family and friends. The importance of the Internet was found to have increased as well. The survey indicated that families are generally satisfied with their maternity and child health clinics, but their accessibility by phone should be improved.

The public awareness about Neuvolapuhelin could be increased by improving and diversifying the advertising. The outcomes of possible changes in the ways Neuvolapuhelin is operated on should be considered as well.