Päihdepalveluiden ammattilaisten kokemuksia omaistyön osaamisesta : Vertailu avomielenterveyspalveluiden ammattilaisten kokemuksiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää päihdetyön ammattilaisten käsityksiä omasta omaistyön osaamisestaan toistamalla aikaisempaan opinnäytetyöhön tehty kysely ja verrata saatuja tuloksia keskenään. Opinnäytetyön ongelmina olivat ammattilaisten arvio omasta omaistyön osaamisesta ja eroavatko päihdepalveluiden ammattilaisten kokemukset avomielenterveyspalveluiden henkilöstön kokemuksista.

Opinnäytetyössä on käytetty kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselyllä Tampereen kaupungin päihdepalveluiden ja Tampereen A-klinikkasäätiön asiakastyötä tekevälle henkilöstölle. Kysely toteutettiin sähköisesti e-lomakkeella.

Päihdetyön ammattilaiset kokivat oman omaistyönsä osaamisen hyvänä. Tästä huolimatta he kokivat haluavansa lisäkoulutusta omaistyöstä. Päihdetyön ammattilaiset olivat kiinnostuneita asiakkaidensa tärkeistä ihmissuhteista ja kokivat ottavansa omaiset hyvin huomioon. Asiakkaan itsemääräämisoikeus ohjasi omaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Omaiset olivat usein kiinnostuneita ja halusivat auttaa, omaisten odotuksia asiakkaan hoidon ja kuntoutumisen suhteen pidettiin myös hyvin realistisina.

Päihdetyön ammattilaiset kokivat olevansa omaisten tavoitettavissa ja että omaisten oli helppo keskustella heidän kanssaan tunteistaan ja ongelmistaan. Omaisille pyrittiin järjestämään aikaa, jolloin pystyttiin keskittymään omaisen henkilökohtaisiin asioihin asiakkaan sijaan. Haasteeksi koettiin käytettävissä olevan ajan riittämättömyys ja päihdetyön ammattilaiset kokivat asiakkaan ja tämän omaisen hoitamisen välisen ristiriidan usein kuormittavana. Vaikka päihdetyön ammattilaiset kokivatkin omaistyön osaamisensa hyvänä, toivoivat he silti lisäkoulutusta aiheesta.

Tulevaisuudessa tässä opinnäytetyössä käytettyä kyselyä voisi soveltaa esimerkiksi psykiatrisissa sairaaloissa työskentelevien ammattilaisten omaistyön osaamisen kokemuksen kartoittamiseen.

The aim of this study was to explore how substance misuse workers find out their expertise in cooperating with significant others by repeating a questionnaire from the previous bachelor thesis “Mental Health Professional’s Conception of Their Cooperation with Significant Others”.

The tasks of this thesis were to find out how substance misuse workers find out their expertise in cooperating with significant others and how does it differ from the previous study of mental health conceptions of their expertise in cooperating with significant others.

The method of this study was quantitative. The existing survey was repeated and data were collected from professionals of substance misuse work in Tampereen A-klinikkaäsäätiö and the city of Tampere by using electronic form. The theoretical framework was based on the definition of significant other and substance misuse work.

In conclusion professionals of substance misuse work gave a great value for significant others and they were interested in their patient’s important relationships. They find themselves cooperating well with significant others. They respected their patient’s wish to exclude or include their significant others from the rehabilitation progress. Substance misuse workers also did their best to organize time for significant others to discuss about their personal worries. Quite often substance misuse workers found a paradox between taking care of the significant others instead of their patients.