LYSTI -RYHMÄ : Kokemuksia lasten ja nuorten koira-avusteisesta toimintaterapiaryhmästä
Sarajärvi, Sanni-Maria; Määttä, Eeva; Happonen, Noora (2013)
Sarajärvi, Sanni-Maria
Määttä, Eeva
Happonen, Noora
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319791
Tiivistelmä
Koira-avusteisen toimintaterapian käyttö on Suomessa vielä aika tuntematonta. Myös kyseiseen menetelmään liittyviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä on suhteellisen vähän saatavilla. Menetelmän käyttö on kuitenkin lisääntymässä, ja tavoitteenamme onkin tuoda opinnäytetyöllämme tätä kyseistä aihetta tunnetummaksi Suomessa ja jakaa kokemuksia koira-avusteisesta toimintaterapiaryhmästä.
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää millaisena lapset ja nuoret kokevat koira-avusteisen toimintaterapiaryhmän ja miten ohjaajan ja meidän kokemukset ja havainnot ryhmästä tukevat poikien omia kokemuksia. Yhteistyötahon opinnäytetyöllemme löytyi Jyväskyläläisestä tukikodista, josta osallistui kolme poikaa järjestämäämme Lysti-ryhmään. Ryhmään valikoituivat nuoret pojat, joilla oli haasteita sosiaali ja vuorovaikutustaidoissa.
Teoreettisessa osuudessa käsittelemme koira-avusteista työskentelyä, ryhmämuodon käyttöä toimintaterapiassa, vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä Inhimillisen toiminnan mallia (MOHO). Kerromme myös tarkemmin toteuttamastamme Lysti-ryhmästä. Itse tutkimusaineisto kerättiin ryhmän aikana itsearvioinneilla ja keskusteluista ylös kirjoitetuista muistiinpanoista. Aineiston tukena käytimme myös tekemiämme havaintoja ja yhteistyötahon ohjaajalle lähetettyä kyselyä. Lisäksi loppupohdintavaiheessa olimme uudelleen yhteydessä yhteistyötahoon, jolta pyysimme näkemyksiä yhteistyöhön ja ryhmään liittyviä kehitysideoita. Itse pääaineiston käsittelimme Inhimillisestä mallista nostettujen käsitteiden mukaan. Käsitteiksi nostettiin vuorovaikutus, mielenkiinnon kohteet ja osallistumisen mahdollistaminen. Tämän pohjalta aineisto jaettiin teemoihin ja luokkiin ja lopuksi analysoitiin.
Tutkimustulosten pohjalta voimme päätellä, että ryhmäläiset kokivat koiran läsnäolon ja sen kanssa toimimisen mielekkäänä. Myös yhteistyötahon ohjaajan ja johtajan kokemukset ja näkemykset tukivat kerättyjä kokemuksia. Huomioitavaa on kuitenkin, että tutkimusaineiston pienuuden vuoksi tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä, vaan ne ovat suuntaa antavia ja kaipaisivat lisätutkimuksia. Tulokset ovat kuitenkin hyödynnettävissä koira-avusteiseen menetelmään tutustumisessa ja siinä esiintyviä ideoita ja käytännön kokemuksia voi hyödyntää ryhmiä suunniteltaessa.
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää millaisena lapset ja nuoret kokevat koira-avusteisen toimintaterapiaryhmän ja miten ohjaajan ja meidän kokemukset ja havainnot ryhmästä tukevat poikien omia kokemuksia. Yhteistyötahon opinnäytetyöllemme löytyi Jyväskyläläisestä tukikodista, josta osallistui kolme poikaa järjestämäämme Lysti-ryhmään. Ryhmään valikoituivat nuoret pojat, joilla oli haasteita sosiaali ja vuorovaikutustaidoissa.
Teoreettisessa osuudessa käsittelemme koira-avusteista työskentelyä, ryhmämuodon käyttöä toimintaterapiassa, vuorovaikutustaitojen kehitystä sekä Inhimillisen toiminnan mallia (MOHO). Kerromme myös tarkemmin toteuttamastamme Lysti-ryhmästä. Itse tutkimusaineisto kerättiin ryhmän aikana itsearvioinneilla ja keskusteluista ylös kirjoitetuista muistiinpanoista. Aineiston tukena käytimme myös tekemiämme havaintoja ja yhteistyötahon ohjaajalle lähetettyä kyselyä. Lisäksi loppupohdintavaiheessa olimme uudelleen yhteydessä yhteistyötahoon, jolta pyysimme näkemyksiä yhteistyöhön ja ryhmään liittyviä kehitysideoita. Itse pääaineiston käsittelimme Inhimillisestä mallista nostettujen käsitteiden mukaan. Käsitteiksi nostettiin vuorovaikutus, mielenkiinnon kohteet ja osallistumisen mahdollistaminen. Tämän pohjalta aineisto jaettiin teemoihin ja luokkiin ja lopuksi analysoitiin.
Tutkimustulosten pohjalta voimme päätellä, että ryhmäläiset kokivat koiran läsnäolon ja sen kanssa toimimisen mielekkäänä. Myös yhteistyötahon ohjaajan ja johtajan kokemukset ja näkemykset tukivat kerättyjä kokemuksia. Huomioitavaa on kuitenkin, että tutkimusaineiston pienuuden vuoksi tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä, vaan ne ovat suuntaa antavia ja kaipaisivat lisätutkimuksia. Tulokset ovat kuitenkin hyödynnettävissä koira-avusteiseen menetelmään tutustumisessa ja siinä esiintyviä ideoita ja käytännön kokemuksia voi hyödyntää ryhmiä suunniteltaessa.