Viranomaisjulkisuus ulosottovirastossa

Abstract

Viranomaisten välinen yhteistyö ja viranomaisjulkisuuden säännökset ovat merkittävässä roolissa ulosottoviraston toiminnassa. Ulosottovirasto on suuri tietolähde toisille viranomaisille, mutta myös ulosottovirasto tarvitsee paljon tietoja toisilta viranomaisilta. Tämän johdosta työssä selvitettiin, miten nämä asiat täytyy ottaa ulosottovirastossa huomioon.

Työn tarkoituksena oli luoda yhtenäinen selvitys julkisuusasioista ulosottovirastossa. Näkökulmana oli erityisesti viranomaisjulkisuus. Työn tutkimusmenetelmä oli pitkälti lainopillinen, koska lähtökohtana olivat laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) sekä ulosottokaari (15.6.2007/705). Lisäksi työssä käsiteltiin, miten julkisuusasiat todellisuudessa toteutuvat Pirkanmaan ulosottovirastossa. Toteutin Pirkanmaan ulosottovirastossa sähköpostikyselyn, jonka perusteella työhön saatiin myös käytännön puolta.

Ensin työssä käsiteltiin yleisesti viranomaistoiminnan julkisuutta ja ulosottoviraston toimintaa. Tämän jälkeen työssä kerrottiin eri asiakirjajulkisuuden muodot, jonka jälkeen selvitettiin, mitä tietoja eri viranomaisille saa antaa. Viimeisenä aihealueena käsiteltiin vielä viranomaisjulkisuuden toimintamuodot ulosottovirastossa. Kappaleessa selvitettiin, mitä tietoja ulosottovirasto voi saada sekä mitä tietoja ulosottovirasto voi antaa oma-aloitteisesti. Lisäksi kappaleessa käsiteltiin vielä, mitä tietoja ulosottovirasto ei saa luovuttaa.

Käytännössä viranomaisjulkisuuden säännöksillä on eniten merkitystä erikoisperinnälle, joka tekee ulosottovirastossa eniten yhteistyötä toisten viranomaisten kanssa. Yhteistyötahoja ovat esimerkiksi poliisi, verohallinto ja tuomioistuimet. Erityisesti ulosottoviraston ja ennen kaikkea erikoisperinnän toimintaan vaikuttaa ulosottokaaren säännös tietojen luovuttamiskiellosta. Sen sijaan oma-aloitteisella tietojen luovuttamisella ei ole käytännössä niin suurta merkitystä.

The purpose of this thesis was to collect information on the openness of government activities in an enforcement office. The research method was juridical, because the most important source of information was legislation.

At first the thesis handled the openness of government activities in general, as well as the operations of the enforcement office. Then the publicity of documents was dealt with. The fifth chapter explained what kind of information the enforcement office can give to other authorities. The last section described how the enforcement office has to take the openness of government activities into account, what kind of information the enforcement authority can get and what kind of information it cannot give? The en-forcement authority can also give information to other authorities independently. The thesis also figured out what these matters implied in practice in the enforcement office of Pirkanmaa.

The objective of the thesis was to give a comprehensive report on how the issues of publicity have been taken account in an enforcement office. In order to also get a practical perspective, I carried out an email inquiry in the enforcement office of Pirkanmaa.

The enforcement office has to consider the enactments on the openness of government activities in many ways. These enactments especially affect in the cases of special collection, because they collaborate most with other authorities, e.g. the police, taxation offices and courts of justice. The enforcement offices also need a lot of information from other authorities. The operations of enforcement offices and, in particular, the cases of special collection are affected by the paragraph in the Enforcement Code on prohibition against the disclosure of information. On the other hand, the independent disclosure of information by the enforcement authority is not that important.