Kumppanina laadukas varhaiskasvatus

Abstract

Opinnäytetyöni lähti liikkeelle tarpeesta luoda asiakaspalautelomake, jonka avulla Porvoon kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden tuottamia palveluita voidaan arvioida, kehittää ja verrata keskenään. Porvoossa oli aikaisemmin kerätty palautetta suoraan varhaiskasvatuksen asiakasperheiltä, mutta koko kaupungin kattavaa asiakaspalautejärjestelmää ei ollut. Asiakaspalautteet olivat olleet yksikkökohtaisia ja jääneet yksiköiden omaan käyttöön, joten vertailukelpoista tietoa eri yksiköiden väliltä ei ollut saatavilla. Yhtenäinen asiakaspalautelomake myös tarjosi asiakasperheen huoltajille mahdollisuuden ja kanavan osallistua varhaiskasvatuksen kehittämiseen.

Opinnäytetyö on kaksiosainen eli ensimmäisessä osiossa kuvaillaan ja avataan asiakaspalautelomakkeen kehittämisprosessia. Asiakaspalautelomakkeen kehittämisprosessia ohjasivat varhaiskasvatuksen laatukriteerit ja lomakkeesta toivottiin informatiivista ja tiivistä pakettia, jota olisi helppo kehittää tulevaisuudessa. Lomakkeen kehittäminen ja työstäminen olivat osa laadunparantamisohjelmaa, johon Porvoon varhaiskasvatuspalvelut olivat sitoutuneet. Kehittämisprosessin myötä syntynyt lomake tuli sähköiseen muotoon ja se toteutettiin kunta ZEF-pohjalle.

Opinnäytetyön toisessa osassa keskitytään asiakaskyselyn tulosten analysointiin ja esittelyyn tutkimuskysymysten kautta. Työ oli luonteeltaan pääosin määrällinen, jossa muutamilla laadullisilla kysymyksillä haettiin asiakaskyselyyn syvyyttä. Analysoinnissa ja tulosten esittelyssä keskitytään määrälliseen aineistoon, joka esitellään Hujalan ja Fonsènin (2009) kehittelemän laatumittariston kautta. Kerättyä aineistoa tarkastellaan myös kasvatuskumppanuus käsitteen valossa. Laadullisen aineiston osalta suoritettiin ainoastaan karkea alkuluokittelu, jotta kerätty aineisto olisi helpommin jatkotyöstettävissä tulevaisuudessa.

Tulosten perusteella Porvoossa toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta lasta kuuntelevassa, kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Asiakaskyselyyn vastanneet huoltajat kokivat niin varhaiskasvatuksen ja kodin välisen viestinnän kuin fyysisen ympäristön turvallisuusnäkökulmat haasteina, jotka kaipaisivat tulevaisuudessa kehittämistä. Varhaiskasvatuksen kentällä toteutettua työtä pidettiin merkityksellisenä lapsen kasvulle ja kehitykselle ja siihen haluttiin panostaa tulevaisuudessakin. Huoltajien aktiivisuus ja osallistumishalukkuus varhaiskasvatuksen kehittämiseen näkyi työssä suurena avointen kysymysten vastausmäärinä.

Partnership for high-quality early childhood education

The aim of my study was to create a customer feedback form which would enable the city of Porvoo to evaluate, improve and compare its early childhood education services. The city of Porvoo has previously gathered customer feedback on early childhood education directly from the families, but has not had a feedback system which covers the whole city. Different day care units have had their on feedback inquiries they have utilized for their own use and the results have not been easily comparable between different kindergartens. The form also made it possible for the customers i.e. the guardians to take part in the process of improving day care and preschool education.

The thesis has two parts. The first part describes and explains the process of developing the customer feedback form. Quality criteria of early childhood education guided the process and it was requested that the form would be concise and informative as well as easily adjustable in the future. Constructing and developing the form was part of a quality control program in which the city of Porvoo and its early childhood education services were committed to. As an end result, an electronic form utilizing the Chef platform was created.

The second part of the thesis focuses on analyzing and presenting the results of the customer feedback form through various study questions. The approach is mainly quantitative but it also includes a few qualitative questions in order to get depth to the study. Analyzing and presenting the results focuses on quantitative materials and it is presented using quality indicator method created by Hujala and Fonsén’s (2009). The results are also looked through the concept of upbringing companionship. The qualitative questions and their results were only roughly categorized so that it would be easier to make a use of them in the future.

The results show that the city of Porvoo implements high quality early childhood education in an atmosphere where the child is heard, respected and encouraged. The guardians who participated in the study felt that communication between home and kindergarten as well as the safety issues of the physical environment were challenging and needed to be improved in the future. They also felt that the socalled field work carried out in kindergartens was meaningful to the development and upbringing of the child and should be invested in also in the future. The activity of the guardians and their willingness to participate in the development of the early childhood education was shown as an influx of answers to the open questions.