Nuorten kokemuksia elämänhallinnasta
Grönholm, Inga; Ripattila, Mia (2013)
Grönholm, Inga
Ripattila, Mia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618283
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618283
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää haastattelututkimuksen kautta nuoren näkökulmasta nuorten elämänhallinnan riskitekijöitä, jotka vaikuttavat nuoren syrjäytymisuhkaan. Tavoitteena oli saada uutta tietoa elämänhallinnan riskitekijöistä, jotta tietoa voidaan hyödyntää nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä työssä. Opinnäytetyö on laadullinen haastattelututkimus, joka toteutetaan osana Pumppu-hanketta ja yhteistyössä Länsi-Uudellamaalla sijaitsevan koulun kanssa.
Yksilöteemahaastattelut toteutettiin eräässä länsiuusmaalaisessa koulussa kuudelle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle. Haastattelut toteutettiin yhden päivän aikana käyttäen apuna puolistrukturoitua haastattelulomaketta ja teemoihin liittyviä kuvia. Kuvat näytettiin nuorille iPadin kautta. iPadin tarkoituksena oli tuoda haastatteluun rentoutta ja nuorille tekemistä haastattelun lomaan, kun he saivat selata sillä kuvia. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset mukailivat aiempia tutkimuksia. Nuoret pitivät perheen ja ystävien merkitystä suurena elämänhallinnassa. Elämänhallintaa tukevat tekijät näkyvät nuorten määritelmissä arjen hyvänä olona. Ystävät, hyvät perhesuhteet, harrastukset ja vapaa-aika koettiin yleisesti voimaannuttaviksi, arjen hyvää oloa vahvistaviksi tekijöiksi. Nuoret eivät osanneet ajatella syrjäytymistä laajana käsitteenä, vaan ajattelivat syrjäytymisen olevan yksinäisyyttä ja syrjään vetäytymistä.
Johtopäätöksenä voitiin esittää, että kouluterveydenhuollon tehostaminen ja syrjäytymisvaarassa olevien varhainen tunnistaminen voisi auttaa useita syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorten mukaan ottaminen nuorisotyön kehittämiseen ja nuorten ajatusten kuuleminen, voisi tuottaa järjestelmän joka parhaiten palvelisi syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Vanhempien valistamista nuorten kasvatuksessa ja tukemisessa voisi tehostaa perheneuvoloissa ja kouluissa.
Jatkotutkimuksena voisi tuottaa tutkimuksen, jossa selvitettäisiin nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen nykytilaa ja puutteita nuorten näkökulmasta. Nuoret tietävät parhaiten itse mitkä palvelut ovat helposti saatavilla, ja palveluiden piirissä olleilla nuorilla on myös ajatus siitä mikä niissä on hyvää ja mikä huonoa.
Yksilöteemahaastattelut toteutettiin eräässä länsiuusmaalaisessa koulussa kuudelle kahdeksasluokkalaiselle nuorelle. Haastattelut toteutettiin yhden päivän aikana käyttäen apuna puolistrukturoitua haastattelulomaketta ja teemoihin liittyviä kuvia. Kuvat näytettiin nuorille iPadin kautta. iPadin tarkoituksena oli tuoda haastatteluun rentoutta ja nuorille tekemistä haastattelun lomaan, kun he saivat selata sillä kuvia. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittain sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön tulokset mukailivat aiempia tutkimuksia. Nuoret pitivät perheen ja ystävien merkitystä suurena elämänhallinnassa. Elämänhallintaa tukevat tekijät näkyvät nuorten määritelmissä arjen hyvänä olona. Ystävät, hyvät perhesuhteet, harrastukset ja vapaa-aika koettiin yleisesti voimaannuttaviksi, arjen hyvää oloa vahvistaviksi tekijöiksi. Nuoret eivät osanneet ajatella syrjäytymistä laajana käsitteenä, vaan ajattelivat syrjäytymisen olevan yksinäisyyttä ja syrjään vetäytymistä.
Johtopäätöksenä voitiin esittää, että kouluterveydenhuollon tehostaminen ja syrjäytymisvaarassa olevien varhainen tunnistaminen voisi auttaa useita syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorten mukaan ottaminen nuorisotyön kehittämiseen ja nuorten ajatusten kuuleminen, voisi tuottaa järjestelmän joka parhaiten palvelisi syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Vanhempien valistamista nuorten kasvatuksessa ja tukemisessa voisi tehostaa perheneuvoloissa ja kouluissa.
Jatkotutkimuksena voisi tuottaa tutkimuksen, jossa selvitettäisiin nuorten terveyden ja hyvinvoinnin palvelujen nykytilaa ja puutteita nuorten näkökulmasta. Nuoret tietävät parhaiten itse mitkä palvelut ovat helposti saatavilla, ja palveluiden piirissä olleilla nuorilla on myös ajatus siitä mikä niissä on hyvää ja mikä huonoa.