Hiljaisen tiedon keräämisen ja konkretisoinnin toimintamallit : IMTAC-hankkeen kirjallisuustutkimus
Parkkila, Leena (2013)
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5897-82-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5897-82-1
Tiivistelmä
Julkaisun tavoitteena oli selvittää artikkeleista ja kirjallisuudesta, millä eri menetelmillä hiljaista tietoa on kerätty. Lisäksi täytyi selvittää mihin lopputulokseen tutkimusta tehneet ovat päätyneet hiljaisen tiedon keräämisessä ja konkretisoinnissa. Tarkoituksena oli selvittää mahdollinen hiljaisen tiedon keräämisen toimintamalli / toimintamallit. GOPP-työpajamenetelmän avulla pyrittiin täsmentämään IMTAC-projektin tavoitteet ja työpaketit yhdessä asiakasyritysten kanssa.
Julkaisun tuloksena saatiin SECI-malliin pohjautuva toimintamalliehdotus, jonka mukaan case-prosessi etenee. Hiljaisen tiedon keräämiseksi toimintamalliin valittiin teemahaastattelut ja sovellettu GOPP-työpaja. Kun tarkasteltiin hiljaisen tiedon siirtämistä hiljaiseksi tiedoksi, nousi tärkeimmäksi menetelmäksi kokemusperäinen tieto, joka välittyy parhaiten työtehtävien äärellä ja kokeneemman henkilön opastaessa kokemattomampaa työntekijää. Hiljaisen tiedon siirtäminen eksplisiittiseksi tiedoksi havaituista menetelmistä tärkeimmäksi nousivat suunnitelmalliset osaamiskartoitukset, joiden tulisi olla osana kehityskeskusteluja. Lisäksi yrityksen tärkeimpiä toimintoja, työvaiheita ja -ohjeita olisi hyvä mallintaa sekä liittää niihin kuvia tai videota. Selkeät työohjeet toimivat muun muassa perehdyttämisen tukena. Osaamisen ja tietämyksenhallinnan pohjana on toimintamallin liittäminen osaksi tietämyksenhallintastrategiaa. Lisäksi tietämyksenhallinta on sidoksissa oikeanlaiseen organisaatiokulttuuriin ja -johtamiseen, jotta henkilöiden arvot, luottamus, motivointi ja sitoutuminen toimisivat parhaiten.
Tämä julkaisu on tehty Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan TKI:ssä osana IMTAC-projektia. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2010–31.12.2011.
Julkaisun tuloksena saatiin SECI-malliin pohjautuva toimintamalliehdotus, jonka mukaan case-prosessi etenee. Hiljaisen tiedon keräämiseksi toimintamalliin valittiin teemahaastattelut ja sovellettu GOPP-työpaja. Kun tarkasteltiin hiljaisen tiedon siirtämistä hiljaiseksi tiedoksi, nousi tärkeimmäksi menetelmäksi kokemusperäinen tieto, joka välittyy parhaiten työtehtävien äärellä ja kokeneemman henkilön opastaessa kokemattomampaa työntekijää. Hiljaisen tiedon siirtäminen eksplisiittiseksi tiedoksi havaituista menetelmistä tärkeimmäksi nousivat suunnitelmalliset osaamiskartoitukset, joiden tulisi olla osana kehityskeskusteluja. Lisäksi yrityksen tärkeimpiä toimintoja, työvaiheita ja -ohjeita olisi hyvä mallintaa sekä liittää niihin kuvia tai videota. Selkeät työohjeet toimivat muun muassa perehdyttämisen tukena. Osaamisen ja tietämyksenhallinnan pohjana on toimintamallin liittäminen osaksi tietämyksenhallintastrategiaa. Lisäksi tietämyksenhallinta on sidoksissa oikeanlaiseen organisaatiokulttuuriin ja -johtamiseen, jotta henkilöiden arvot, luottamus, motivointi ja sitoutuminen toimisivat parhaiten.
Tämä julkaisu on tehty Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan TKI:ssä osana IMTAC-projektia. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2010–31.12.2011.