Terveyden edistämisen yhteistyörakenne : kuntajohdon kokemuksia kunnan ja sairaanhoitopiirin yhteisestä hyvinvointisuunnittelusta
Ojuva, Ulla (2009)
Ojuva, Ulla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001181349
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001181349
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosterin) ja sen jäsenkuntien välille
muodostetun terveyden edistämisen yhteistyörakenteen kehittämiskohteita. Tutkimustehtävänä oli kuvata
terveyden edistämisen koordinaatiotyöryhmän toiminnan vaikutuksia kunnan poikkihallinnolliseen hyvinvointisuunnitteluun,
työryhmän antamaa tukea kunnan päätöksenteolle hyvinvointiasioissa ja kuntalaisten
osallistumismahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvässä päätöksenteossa.
Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua, koska sen avulla saatiin vastauksia monitahoisesti,
mahdollistettiin työryhmien jäsenten välinen dialogi ja poikkihallinnollinen keskustelu. Haastatteluihin
osallistuivat kuntien johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat ja muita kunnan johtoryhmän jäseniä.
Tutkimukseen osallistui kahdeksasta koordinaatiotyöryhmästä kuusi työryhmää, yhteensä 26 henkilöä.
Ryhmähaastattelut purettiin kirjalliseen muotoon. Yksittäisten koordinaatiotyöryhmien haastatteluaineistot
muodostivat kokonaisuuden eli tapauksen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Terveyden edistämisen yhteistyörakenne ja sen tehtävät koettiin merkityksellisiksi kuntatalouteen ja kuntalaisten
hyvinvointiin vaikuttamisessa. Työryhmien toiminnan merkitys, asema ja rooli kunnan päätöksenteossa
ja toiminnassa sekä kunnan ja sairaanhoitopiirin välisessä ohjaustoiminnassa tulisi selkeyttää.
Suunnitelma terveys- ja hyvinvointiasioiden käsittelystä ja terveyden edistämisen prosessin kuvaaminen
kuntatalouden prosessin rinnalla toisi terveyden edistämistä näkyvämmäksi. Se tukisi myös hyvinvointiasioiden
saamista osaksi kuntasuunnittelua ja poikkihallinnollista yhteistyötä.
Poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi ehdotettiin hallintokuntien yhteisen prosessin käynnistämistä.
Lähtökohtana kuitenkin pidettiin päättäjien ja viranhaltijoiden sitoutumista terveyttä edistävään
ajatteluun. Ennakkoarviointia päätöksenteon tukena ei kunnissa ole tähän mennessä hyödynnetty. Sen
avulla kuitenkin todettiin saatavan näkyväksi eri vaihtoehtojen vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin. Se
toisi myös inhimillisiä arvoja ja hyvinvoinnin arvostusta päätöksentekoon unohtamatta taloutta. Kuntalaisten
osallistumismahdollisuudet koettiin säilyneen ennallaan. Päättäjien ja viranhaltijoiden aktiivinen yhteydenpito
kuntalaisiin ja palautejärjestelmän kehittäminen nähtiin tärkeänä tekijänä osallistumismahdollisuuksien
lisäämisessä. Samoin kuntalaisten asuin- ja elinympäristössä tapahtuvan osallistumismahdollisuuksien
lisääminen.
muodostetun terveyden edistämisen yhteistyörakenteen kehittämiskohteita. Tutkimustehtävänä oli kuvata
terveyden edistämisen koordinaatiotyöryhmän toiminnan vaikutuksia kunnan poikkihallinnolliseen hyvinvointisuunnitteluun,
työryhmän antamaa tukea kunnan päätöksenteolle hyvinvointiasioissa ja kuntalaisten
osallistumismahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvässä päätöksenteossa.
Aineistonkeruu menetelmänä käytettiin ryhmähaastattelua, koska sen avulla saatiin vastauksia monitahoisesti,
mahdollistettiin työryhmien jäsenten välinen dialogi ja poikkihallinnollinen keskustelu. Haastatteluihin
osallistuivat kuntien johtavat luottamushenkilöt ja viranhaltijat ja muita kunnan johtoryhmän jäseniä.
Tutkimukseen osallistui kahdeksasta koordinaatiotyöryhmästä kuusi työryhmää, yhteensä 26 henkilöä.
Ryhmähaastattelut purettiin kirjalliseen muotoon. Yksittäisten koordinaatiotyöryhmien haastatteluaineistot
muodostivat kokonaisuuden eli tapauksen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Terveyden edistämisen yhteistyörakenne ja sen tehtävät koettiin merkityksellisiksi kuntatalouteen ja kuntalaisten
hyvinvointiin vaikuttamisessa. Työryhmien toiminnan merkitys, asema ja rooli kunnan päätöksenteossa
ja toiminnassa sekä kunnan ja sairaanhoitopiirin välisessä ohjaustoiminnassa tulisi selkeyttää.
Suunnitelma terveys- ja hyvinvointiasioiden käsittelystä ja terveyden edistämisen prosessin kuvaaminen
kuntatalouden prosessin rinnalla toisi terveyden edistämistä näkyvämmäksi. Se tukisi myös hyvinvointiasioiden
saamista osaksi kuntasuunnittelua ja poikkihallinnollista yhteistyötä.
Poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi ehdotettiin hallintokuntien yhteisen prosessin käynnistämistä.
Lähtökohtana kuitenkin pidettiin päättäjien ja viranhaltijoiden sitoutumista terveyttä edistävään
ajatteluun. Ennakkoarviointia päätöksenteon tukena ei kunnissa ole tähän mennessä hyödynnetty. Sen
avulla kuitenkin todettiin saatavan näkyväksi eri vaihtoehtojen vaikutuksia kuntalaisten hyvinvointiin. Se
toisi myös inhimillisiä arvoja ja hyvinvoinnin arvostusta päätöksentekoon unohtamatta taloutta. Kuntalaisten
osallistumismahdollisuudet koettiin säilyneen ennallaan. Päättäjien ja viranhaltijoiden aktiivinen yhteydenpito
kuntalaisiin ja palautejärjestelmän kehittäminen nähtiin tärkeänä tekijänä osallistumismahdollisuuksien
lisäämisessä. Samoin kuntalaisten asuin- ja elinympäristössä tapahtuvan osallistumismahdollisuuksien
lisääminen.