Olennaisuus tilintarkastuksessa ja sen merkitys tilintarkastajalle
Rasehorn, Meri (2013)
Rasehorn, Meri
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721597
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä käsite ”olennaisuus” tarkoittaa tilintarkastuksessa, miten se määritellään tilintarkastuksen eri vaiheissa ja millaisia vaikeuksia sen määrittelyyn liittyy. Opinnäytetyö pyrkii siis vastaamaan kysymykseen, millainen tai minkä suuruinen virhe tai puute on olennainen tilinpäätöksen ja toisaalta tilintarkastuksen lopputuloksen kannalta.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehityksenä on käytetty Suomen lainsäädäntöä, ISA-standardeja, hyvää tilintarkastustapaa ja aiheesta jo olemassa olevaa kirjallisuutta.
Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Työn tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselylomake, jonka lisäksi käytettiin sovellettuja teemahaastatteluja. Kyselylomake lähetettiin 26 samassa tilintarkastusyhteisössä työskentelevälle tilintarkastajalle, joista jokaisella oli ainakin JHTT-auktorisointi. Tämän lisäksi aiheesta käytiin teemahaastattelutyyppisiä keskusteluja viiden tilintarkastajan kanssa kasvokkain ja sähköpostitse.
Tutkimuksessa saatiin selville, että tilintarkastajat pitävät omaa ammatillista harkintaansa tärkeämpänä välineenä tilintarkastuksen olennaisuuden määrittelyssä kuin tiukkaan rajattua matemaattista määrittelyä. Tarkka matemaattinen määrittely yksinään koettiin hankalaksi ja turhan kankeaksi tavaksi määritellä se, mitkä tilintarkastuksen virheistä ja puutteista ovat tilintarkastuksen lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät. Olennaisuusrajojen matemaattista määrittelyä pidettiin tärkeänä, mutta sitä käytetään enemmänkin tienviittana kuin lopullisena, ehdottomana rajana.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehityksenä on käytetty Suomen lainsäädäntöä, ISA-standardeja, hyvää tilintarkastustapaa ja aiheesta jo olemassa olevaa kirjallisuutta.
Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Työn tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselylomake, jonka lisäksi käytettiin sovellettuja teemahaastatteluja. Kyselylomake lähetettiin 26 samassa tilintarkastusyhteisössä työskentelevälle tilintarkastajalle, joista jokaisella oli ainakin JHTT-auktorisointi. Tämän lisäksi aiheesta käytiin teemahaastattelutyyppisiä keskusteluja viiden tilintarkastajan kanssa kasvokkain ja sähköpostitse.
Tutkimuksessa saatiin selville, että tilintarkastajat pitävät omaa ammatillista harkintaansa tärkeämpänä välineenä tilintarkastuksen olennaisuuden määrittelyssä kuin tiukkaan rajattua matemaattista määrittelyä. Tarkka matemaattinen määrittely yksinään koettiin hankalaksi ja turhan kankeaksi tavaksi määritellä se, mitkä tilintarkastuksen virheistä ja puutteista ovat tilintarkastuksen lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät. Olennaisuusrajojen matemaattista määrittelyä pidettiin tärkeänä, mutta sitä käytetään enemmänkin tienviittana kuin lopullisena, ehdottomana rajana.