Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Savonia-ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

Säilörehun korjuustrategia

Kajan, Tuomas; Pasanen, Mirva (2010)

 
Avaa tiedosto
Painettava versio.pdf (718.1Kt)
Lataukset: 


Kajan, Tuomas
Pasanen, Mirva
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001191375
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä kolmeen eri säilörehun korjuuaikastrategiaan ja lypsylehmien täydennysruokintaan käyttäen pohjana eri korjuuaikastrategioissa tuotettuja rehuja.Tavoitteena
oli myös selvittää säilörehun korjuukertojen määrän ja korjuuajan vaikutusta säilörehun tuotantokustannuksiin.
Säilörehunkokonaissatoa yritetään nostaa viivästyttämällä rehunkorjuuta. Kolmella säilörehun korjuukerralla pyritään parantamaan rehun sulavuutta. Säilörehun D-arvon (sulavan orgaanisen aineen pitoisuus kuiva-aineesta) ollessa optimaalinen voidaan alentaa lypsylehmän ruokintakustannuksia.
Todella alhaista D-arvoa ei voida lypsylehmän ruokinnassa korvata täysin väkirehuilla, mikä aiheuttaa maidontuotannon menetyksiä.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi MTT Maaninka. Työssä käytetty aineisto on peräisin MTT Maaningalta kolme vuotta kestävästä kokeesta, tässä työssä mukana oleva aineisto on ensimmäiseltä vuodelta 2008. Koe on jatkunut tämän jälkeen kesällä 2009.

Kesä 2008 oli poikkeuksellinen sääolosuhteiltaan, jonka vuoksi peltokokeista saatuja tuloksia ei voida yleistää. Peltokokeissa oli mukana kolme peltolohkoa, jotka oli jaettu kolmeen eri osaan korjuuaikastrategioiden mukaan. Strategiat olivat normaali korjuuaika kaksi korjuukertaa, myöhästetty niitto kaksi korjuukertaa ja kolmen korjuukerran strategia.

Ruokintakokeissa käytettiin kahta väkirehutasoa 9 ja 12 kilogrammaa ja kolmea väkirehunraakavalkuaistasoa.
Ruokintakokeissa mukana olleet lehmät oli jaettu blokkeihin niiden tuotostason mukaan.Ruokinnat vaihtuivat kolmen viikon välein ja jokaisessa blokissa oli kaikki rehuvaihtoehdot kaikilla viikoilla. Ruokintakokeissa havaittiin, että D-arvo 69 säilörehu tuotti keskimäärin 2,2 kilogrammaa enemmän maitoa kuin D-arvo 63 säilörehu. Alhaisemmalla D-arvolla ei kuitenkaan saada tuotettua samaa maitomäärää kuin korkeamman D-arvon säilörehulla, vaikka käytettäisiin paljon rypsiä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste