Konesalijärjestelmien toiminta : kuuma- ja kylmäkäytävän hyödyt jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuudessa
Takkinen, Tero (2021)
Takkinen, Tero
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201111198
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201111198
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia konesalijärjestelmien toimintoja. Konesalin tarvitsema jäähdytystarpeen määrä on kriittisin tieto, kun selvitetään eri järjestelmien toimimista yhdessä ja kuinka jäähdytys ja konesalin eri osien lämpötilat käyttäytyvät. Yhtenä suurena osana konesalijärjestelmää on kuuma- ja kylmäkäytävän toiminta. Tutkimuksessa verrattiin kuuma- ja kylmäkäytävien lämpötilojen vaikutusta jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuuteen. Kuuma- ja kylmäkäytävien lämpötilaeroilla on suuri vaikutus jäähdytyksen kannalta. Energiatehokkuus eli energian säästäminen tarkoittaa energian vähentämistä tai parempaa tehokkuutta samalla energia määrällä.
Opinnäytetyössä tutkittiin konesalin tärkeimpiä järjestelmiä käytettävyyden ja turvallisuuden suhteen. Näitä ovat jäähdytysjärjestelmä, sähköjärjestelmä, varavirta/UPS-järjestelmä, lämmöntalteenottojärjestelmä, automaatiojärjestelmä, kostutusjärjestelmä, kaasusammutuslaitteisto ja turvallisuus- ja kulunvalvontaratkaisut. Tärkeimmät laitteet ovat ups-laitteet, vedenjäähdytyskone, rivijäähdyttimet, vakioilmastointikoneet ja räkkikaapit. Nämä yhdessä muodostavat konesalin jäähdytysjärjestelmän. Serverikaapeilla ja rivijäähdyttimillä voidaan muodostaa käytäviä. Nämä käytävät jakautuvat kuuma- ja kylmäkäytäviin. Kuuma- ja kylmäkäytävät voidaan myös erottaa toisistaan katoilla tai seinillä, joissa on ovet. Tällä varmistetaan, että kuuma ja kylmä ilma eivät sekoitu keskenään. Tarkoituksena on kohdentaa kuuma ja kylmä ilma oikeisiin kohteisiin. Rivijäähdyttimet puhaltavat jäähdytetyn ilman takaisin kylmäkäytävään. Vakioilmastointikoneilla pyritään puhaltamaan jäähdytetty ilma takaisin huonetilaan tai kylmäkäytävään lattiatasossa tai korotetun lattian alle. Vedenjäähdytyskone jäähdyttää nestettä, jolla jäähdytys tapahtuu vakioilmastointikoneiden ja rivijäähdyttimien avulla.
Verkkoliikenne ja datan siirto/käsittely tarvitsevat yhä suurempia virtuaalisia alustoja toimiakseen. Tulevaisuudessa konesalien tarve lisääntyy ja vanhojen konesalien uusiminen tekniikan kehittyessä on tarpeellista. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kuuma- ja kylmäkäytävillä ja näiden lämpötilaeroilla on vaikutusta konesalin jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuuteen.
Opinnäytetyössä tutkittiin konesalin tärkeimpiä järjestelmiä käytettävyyden ja turvallisuuden suhteen. Näitä ovat jäähdytysjärjestelmä, sähköjärjestelmä, varavirta/UPS-järjestelmä, lämmöntalteenottojärjestelmä, automaatiojärjestelmä, kostutusjärjestelmä, kaasusammutuslaitteisto ja turvallisuus- ja kulunvalvontaratkaisut. Tärkeimmät laitteet ovat ups-laitteet, vedenjäähdytyskone, rivijäähdyttimet, vakioilmastointikoneet ja räkkikaapit. Nämä yhdessä muodostavat konesalin jäähdytysjärjestelmän. Serverikaapeilla ja rivijäähdyttimillä voidaan muodostaa käytäviä. Nämä käytävät jakautuvat kuuma- ja kylmäkäytäviin. Kuuma- ja kylmäkäytävät voidaan myös erottaa toisistaan katoilla tai seinillä, joissa on ovet. Tällä varmistetaan, että kuuma ja kylmä ilma eivät sekoitu keskenään. Tarkoituksena on kohdentaa kuuma ja kylmä ilma oikeisiin kohteisiin. Rivijäähdyttimet puhaltavat jäähdytetyn ilman takaisin kylmäkäytävään. Vakioilmastointikoneilla pyritään puhaltamaan jäähdytetty ilma takaisin huonetilaan tai kylmäkäytävään lattiatasossa tai korotetun lattian alle. Vedenjäähdytyskone jäähdyttää nestettä, jolla jäähdytys tapahtuu vakioilmastointikoneiden ja rivijäähdyttimien avulla.
Verkkoliikenne ja datan siirto/käsittely tarvitsevat yhä suurempia virtuaalisia alustoja toimiakseen. Tulevaisuudessa konesalien tarve lisääntyy ja vanhojen konesalien uusiminen tekniikan kehittyessä on tarpeellista. Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kuuma- ja kylmäkäytävillä ja näiden lämpötilaeroilla on vaikutusta konesalin jäähdytysjärjestelmän energiatehokkuuteen.