Tehohoidon psyykkiset vaikutukset potilaaseen ja hoitotyön auttamiskeinot - systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilaiden kokemuksia tehohoidosta, tehohoidon psyykkisiä vaikutuksia potilaaseen ja hoitotyön auttamiskeinoja potilaiden toipumisen tukemiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin vuoden 2013 elokuun ja lokakuun välisenä aikana käyttäen Saimaan ammattikorkeakoulun Nelli-tiedonhakuportaalia. Käytettyjä tietokantoja olivat DOAJ, EBSCO, OVID ja ScienceDirect. Lopulliseksi hakutulokseksi muodostui 13 englanninkielistä artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2004–2013.

Lähdeaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Saatujen tulosten mukaan tehohoidolla on hyvin moninaisia vaikutuksia potilaaseen. Teho-osasto hoitoympäristönä koettiin intensiivisenä, meluisana ja ahdistavana. Toiset potilaat kokivat hoitotyössä käytetyn teknologian pelottavana ja riippuvuuden tunnetta lisäävänä, toiset kokivat sen kasvattavan turvallisuuden tunnetta. Hoitojakson aikaiset hallusinaatiot, painajaiset ja todellisuudentajun menetys olivat yleisiä. Surullisuus, itkuisuus, kauhu, hermostuneisuus, tuska ja ahdinko olivat muutamia potilaiden tehohoidon aikana läpikäymiä tunteita.

Tehohoitojakson jälkeen potilaat kärsivät painajaisista ja univaikeuksista. Toisille ilmaantui muistiongelmia. Potilaat kärsivät myös mielialanvaihteluista ja traumaattiset muistikuvat tehohoitojaksosta aiheuttivat ahdistusta. Monet kokivat identiteettinsä muuttuneen tehohoitojakson jälkeen. Tehohoidon jälkeiseen PTSD–oireiden, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden syntyyn vaikuttivat muun muassa nuori ikä, naissukupuoli, epämiellyttävät ja traumaattiset muistikuvat tehohoitojaksosta sekä pitkä hoitojakso, sedaatio ja mekaaninen ventilaatio.

Potilaan toipumista tukevia hoitotyön auttamiskeinoja olivat muun muassa hoitajan aito kiinnostus potilaan hyvinvoinnista, turvallisen hoitoympäristön luominen ja toimiva kommunikointi. Lisäksi potilaspäiväkirjan käyttö ja vierailu teho-osastolla kotiuttamisen jälkeen edesauttavat potilaan toipumista.

Opinnäytetyön tulokset tarjoavat potilaan näkökulman tehohoidosta sekä hoitohenkilökunnalle auttamiskeinoja potilaan tukemiseksi, mistä olisi hyötyä käytännön työelämässä. Tulevaisuudessa aiheesta tarvittaisiin lisää kotimaisia tutkimuksia.

The purpose of this thesis was to examine the psychological effects that intensive care has on patients and some of the nursing interventions that are available to support the recovery of the patients after intensive care.

The study was carried out as a systematic literature review. The data was collected in August and September 2013 via Saimaa University of Applied Sciences Nelli–information portal, using DOAJ, EBSCO, OVID, and ScienceDirect databases. Thirteen articles written in English and published in between 2004 and 2013 were chosen for the review.

The results of the study show that intensive care has multiple effects on patients. The intensive care unit (ICU) was experienced as a noisy and distressing place. For some, the technology used in patient care intensified the feelings of distress, fear, and dependence. Others felt more secure in the presence of technology. Hallucinations, nightmares, and an inability to distinguish reality and time were common during the intensive care. Patients went through a series of emotions from sadness, horror, and distress to irritation and embarrassment.

After the intensive care experience, the patients continued to have difficulties sleeping, mostly due to ongoing nightmares. Some had developed memory issues that had significant effects on their daily life. Mood swings were common and traumatic memories of the ICU caused distress. Many suffered from PTSD–symptoms, anxiety, and depression. Some factors that increased the risk of these symptoms were young age, female gender, unpleasant and traumatic memories of intensive care, and longer intensive care period, sedation, and mechanical ventilation.

Nurses’ genuine interest in the patients’ wellbeing was most appreciated by the patients. Effective communication and the ability to create an environment that felt safe were some of the interventions mentioned to support patient recovery. In addition, a patient diary and a return visit to the ICU had been proven to be effective interventions.

The results of this thesis offer some insight into patients’ experience of intensive care and how it affects their life after discharge. Together with mentioned nursing interventions, this information is very useful in nursing practice. In the future, additional Finnish research covering the same subject is needed.