”Väkisin ei voi auttaa eikä heitteillekään jättää” - IKÄÄNTYNEIDEN ALKOHOLIONGELMAT KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMASTA
Paananen, Karoliina; Fagernäs, Maija (2009)
Paananen, Karoliina
Fagernäs, Maija
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001211448
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisena kotihoidon työntekijät kokevat alkoholiongelmaisen asiakkaan kohtaamisen, vaikeuttaako se työntekoa ja onko heillä keinoja tai työvälineitä tähän ongelmaan puuttumiseen. Tavoitteena oli selvittää kotihoidon työntekijöiden tarvetta päihdetyön lisäkoulutukselle sekä tehdä asia helpommin lähestyttäväksi asiakastilanteissa ja myös kotihoidon työntekijöiden keskuudessa.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kotihoitoa ja sen tehtäviä historiasta aina tähän päivään asti. Ikääntymistä ja vanhuutta kuvataan sekä fyysisestä että psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Alkoholiongelmaa ja sen kehittymistä käsitellään tilastollisesti sekä myös yhteiskunnallisesta ja yksilöllisestä näkökulmasta. Puheeksi ottamisen tärkeyttä painotetaan ja tuodaan esille erilaisia välineitä avuksi alkoholinkäytöstä puhumiseen.
Tutkimus on tyyliltään kvalitatiivinen eli laadullinen, jossa on kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla entisen Kokkolan kaupungin alueen
kotihoidon työntekijöiltä kuukauden aikana. Kysely tehtiin sadalle työntekijälle. Määräaikaan mennessä lomakkeita palautettiin 26 kappaletta.
Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on viime vuosina lisääntynyt. Kotihoidon työntekijät ovat avainasemassa sekä varhaisessa alkoholiongelmaan puuttumisessa että sen puheeksiottamisessa ja käsittelyssä asiakkaan kanssa.
Tutkimustulosten perusteella kotihoidon työntekijöistä suurin osa kokee päihtyneen tai alkoholiongelmaisen asiakkaan kanssa työskentelyn kuormittavana eikä selkeitä toimintaohjeita tai työvälineitä ole käytössä. Johtopäätöksenä voi todeta, että kotihoidon työntekijöillä on selkeä tarve päihdetyön lisäkoulutukselle ja yhteiselle linjalle toimintatavoissa.
Tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kotihoitoa ja sen tehtäviä historiasta aina tähän päivään asti. Ikääntymistä ja vanhuutta kuvataan sekä fyysisestä että psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Alkoholiongelmaa ja sen kehittymistä käsitellään tilastollisesti sekä myös yhteiskunnallisesta ja yksilöllisestä näkökulmasta. Puheeksi ottamisen tärkeyttä painotetaan ja tuodaan esille erilaisia välineitä avuksi alkoholinkäytöstä puhumiseen.
Tutkimus on tyyliltään kvalitatiivinen eli laadullinen, jossa on kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla entisen Kokkolan kaupungin alueen
kotihoidon työntekijöiltä kuukauden aikana. Kysely tehtiin sadalle työntekijälle. Määräaikaan mennessä lomakkeita palautettiin 26 kappaletta.
Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on viime vuosina lisääntynyt. Kotihoidon työntekijät ovat avainasemassa sekä varhaisessa alkoholiongelmaan puuttumisessa että sen puheeksiottamisessa ja käsittelyssä asiakkaan kanssa.
Tutkimustulosten perusteella kotihoidon työntekijöistä suurin osa kokee päihtyneen tai alkoholiongelmaisen asiakkaan kanssa työskentelyn kuormittavana eikä selkeitä toimintaohjeita tai työvälineitä ole käytössä. Johtopäätöksenä voi todeta, että kotihoidon työntekijöillä on selkeä tarve päihdetyön lisäkoulutukselle ja yhteiselle linjalle toimintatavoissa.