Hyvän Mielen Talon merkitys kuntoutujien hyvinvointiin
Hakala, Jari (2013)
Hakala, Jari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518221
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Porin Hyvän Mielen Talon toiminnan merkitystä osallistujien hyvinvointiin. Hyvän Mielen Talo on Porin seudun mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu avoin päivätoimintakeskus, jonka toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Tavoitteena oli saada tietoa toiminnan arvioimiseksi ja kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki kahden viikon tutkimusaikana huhtikuussa 2012 Hyvän Mielen Talolla käyneet kuntoutujat. Tätä tutkimusta varten tehtiin oma kyselylomake. Hyvinvointi operationalisoitiin tässä tutkimuksessa sosiologi Erik Allardtin hyvinvointiteorian Having, Loving & Being -mukaisesti. Hyvinvointiin liittyvien kysymysten lisäksi lomakkeessa oli yksityiskohtaisemmin päivätoimintakeskuksen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Vastauksia tutkimukseen saatiin 36.
Tutkimustulosten mukaan Hyvän Mielen Talon merkitys on ollut suurinta psyykkisen terveyden, itsetunnon ja mielialan kohentumisessa. Päivätoimintaan osallistuminen on lisännyt kävijöiden sosiaalisten suhteiden määrää ja tyytyväisyyttä niihin ja tarjonnut mahdollisuuksia harrastamiseen sekä arvostuksen saamiseen. Hyvän Mielen Talon toiminnassa tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisimpiä ohjaajiin, aukioloaikoihin, jäsenetuihin sekä Talolla järjestettäviin juhliin.
Tutkimuksessa selvitettiin päivätoimintakeskuksen nykytilaa eikä kysytty kehittämisehdotuksia. Tuloksissa oli myös yksittäisiä kielteisiä vastauksia, joten jatkossa on selvitettävä vielä konkreettisemmin, miten Talon toimintaan toivotaan muutosta. Lisäksi tämä tutkimus koski yhden päivätoimintakeskuksen aktiivikävijöitä, joten jatkossa olisi mielenkiintoista laajentaa esimerkiksi tutkimuksen kohderyhmää.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki kahden viikon tutkimusaikana huhtikuussa 2012 Hyvän Mielen Talolla käyneet kuntoutujat. Tätä tutkimusta varten tehtiin oma kyselylomake. Hyvinvointi operationalisoitiin tässä tutkimuksessa sosiologi Erik Allardtin hyvinvointiteorian Having, Loving & Being -mukaisesti. Hyvinvointiin liittyvien kysymysten lisäksi lomakkeessa oli yksityiskohtaisemmin päivätoimintakeskuksen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Vastauksia tutkimukseen saatiin 36.
Tutkimustulosten mukaan Hyvän Mielen Talon merkitys on ollut suurinta psyykkisen terveyden, itsetunnon ja mielialan kohentumisessa. Päivätoimintaan osallistuminen on lisännyt kävijöiden sosiaalisten suhteiden määrää ja tyytyväisyyttä niihin ja tarjonnut mahdollisuuksia harrastamiseen sekä arvostuksen saamiseen. Hyvän Mielen Talon toiminnassa tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisimpiä ohjaajiin, aukioloaikoihin, jäsenetuihin sekä Talolla järjestettäviin juhliin.
Tutkimuksessa selvitettiin päivätoimintakeskuksen nykytilaa eikä kysytty kehittämisehdotuksia. Tuloksissa oli myös yksittäisiä kielteisiä vastauksia, joten jatkossa on selvitettävä vielä konkreettisemmin, miten Talon toimintaan toivotaan muutosta. Lisäksi tämä tutkimus koski yhden päivätoimintakeskuksen aktiivikävijöitä, joten jatkossa olisi mielenkiintoista laajentaa esimerkiksi tutkimuksen kohderyhmää.