Lasten keskinäinen kiusaaminen varhaiskasvatuksessa
Pirskanen, Tiina (2019)
Pirskanen, Tiina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201181380
Tiivistelmä
Opinnäytetyö julkaistu Turun AMK:ssa osana Turun AMK:n tutkintoa.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää, miten lapset kokevat keskinäisen kiusaamisen varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin mikkeliläisessä yksityisessä päiväkodissa ja haastattelun kohteena olivat 3-6-vuotiaat lapset. Tarkoituksena oli selvittää, mitä kiusaaminen lasten mielestä on, millaista kiusaamista lapset ovat kokeneet, miltä kiusatuksi tuleminen tuntuu sekä miten kiusaamista voitaisiin lasten mielestä ennaltaehkäistä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lapsia anonyymisti. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Lapsia haastateltiin pienryhmissä. Teemahaastattelussa oli neljä avointa kysymystä ja niitä tarkentavat alakysymykset. Ennen teemahaastattelua esitettiin aiheeseen virittävä nukketeatteriesitys, joka käsitteli erilaisuutta, ystävyyttä sekä kiusaamista.
Tutkimukseen osallistui 20 lasta. Sukupuolia ei eritelty pienen otantamäärän vuoksi, jotta lapsien anonymiteetti varmasti säilyi. Haastatteluissa selvisi, että lasten mielestä kiusaaminen on ikävää ja pahaa mieltä tuottava toiminta. Kiusaaminen voi olla pitkä- tai lyhytkestoista. Kiusaaminen voi olla sekä suoraa että epäsuoraa. Yleisimpiä kiusaamisen muotoja lasten vastausten mukaan olivat potkiminen, töniminen, tavaroiden ottaminen kädestä, leikeistä pois jättäminen sekä huijaaminen tai valehtelu.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla kiusaamisen ennaltaehkäisyllä on positiiviset pitkäkestoiset seuraukset koulumaailmassa ja lasten kehityksessä. Päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin on kirjattu, miten kiusaamiseen puututaan ja sitä ennaltaehkäistään. Lapset pitivät tärkeänä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä yhteisiä leikkejä ja kaikkien huomioimista. Myös aikuisten pedagogisella toiminnalla sekä leikkien seuraamisella oli lasten mielestä tärkeä vaikutus kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. The object of my thesis was to investigate how children experience bullying among them in early childhood education. The study was executed in a private kindergarten in Mikkeli. It examined what children think that bullying is, what forms of bullying children have experienced, what it feels to be a victim of bullying and how children think that bullying can be prevented.
The study was qualitive and the data was collected by interviewing the children anonymously. The interview consisted of four open questions and corrective questions. Before the interview there was a puppet show dealing with the topics differences, friendship and bullying.
The study involved a total of 20 kindergarten children. There was no specify on genders because of a small amount of interviewees, so that the anonymousity of the children would be safe. The interviews show, that the children experience bullying to be unpleasant and distressing. Bullying can be long- or short-term. Form of bullying can be direct or indirect. The most popular forms of bullying were kicking, shoving, taking object from the hand, leaving out of plays and cheating or lying.
The prevention of bullying in early childhood education has positive long-term consequences in school world and in children’s development. The program of early childhood education includes a plan how to intervene bullying and prevent it. Children thought it is important to play with everybody and take everybody into account when they are preventing bullying. Children also thought pedagogic action by the adults and keeping an eye on children’s play is important in preventing bullying.
Opinnäytetyöni tarkoitus oli selvittää, miten lapset kokevat keskinäisen kiusaamisen varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin mikkeliläisessä yksityisessä päiväkodissa ja haastattelun kohteena olivat 3-6-vuotiaat lapset. Tarkoituksena oli selvittää, mitä kiusaaminen lasten mielestä on, millaista kiusaamista lapset ovat kokeneet, miltä kiusatuksi tuleminen tuntuu sekä miten kiusaamista voitaisiin lasten mielestä ennaltaehkäistä.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla lapsia anonyymisti. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Lapsia haastateltiin pienryhmissä. Teemahaastattelussa oli neljä avointa kysymystä ja niitä tarkentavat alakysymykset. Ennen teemahaastattelua esitettiin aiheeseen virittävä nukketeatteriesitys, joka käsitteli erilaisuutta, ystävyyttä sekä kiusaamista.
Tutkimukseen osallistui 20 lasta. Sukupuolia ei eritelty pienen otantamäärän vuoksi, jotta lapsien anonymiteetti varmasti säilyi. Haastatteluissa selvisi, että lasten mielestä kiusaaminen on ikävää ja pahaa mieltä tuottava toiminta. Kiusaaminen voi olla pitkä- tai lyhytkestoista. Kiusaaminen voi olla sekä suoraa että epäsuoraa. Yleisimpiä kiusaamisen muotoja lasten vastausten mukaan olivat potkiminen, töniminen, tavaroiden ottaminen kädestä, leikeistä pois jättäminen sekä huijaaminen tai valehtelu.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuvalla kiusaamisen ennaltaehkäisyllä on positiiviset pitkäkestoiset seuraukset koulumaailmassa ja lasten kehityksessä. Päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin on kirjattu, miten kiusaamiseen puututaan ja sitä ennaltaehkäistään. Lapset pitivät tärkeänä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä yhteisiä leikkejä ja kaikkien huomioimista. Myös aikuisten pedagogisella toiminnalla sekä leikkien seuraamisella oli lasten mielestä tärkeä vaikutus kiusaamisen ennaltaehkäisyyn.
The study was qualitive and the data was collected by interviewing the children anonymously. The interview consisted of four open questions and corrective questions. Before the interview there was a puppet show dealing with the topics differences, friendship and bullying.
The study involved a total of 20 kindergarten children. There was no specify on genders because of a small amount of interviewees, so that the anonymousity of the children would be safe. The interviews show, that the children experience bullying to be unpleasant and distressing. Bullying can be long- or short-term. Form of bullying can be direct or indirect. The most popular forms of bullying were kicking, shoving, taking object from the hand, leaving out of plays and cheating or lying.
The prevention of bullying in early childhood education has positive long-term consequences in school world and in children’s development. The program of early childhood education includes a plan how to intervene bullying and prevent it. Children thought it is important to play with everybody and take everybody into account when they are preventing bullying. Children also thought pedagogic action by the adults and keeping an eye on children’s play is important in preventing bullying.