Tarinoista tukea työelämään

Abstract

Tämän opinnäytetyön kehittämisen lähtökohtana oli viedä eteenpäin Humakissa vuonna 2020 luotua verkkopohjaista ja työelämäntarinaan perustuvaa muutosturvavalmennusta kohti toimivaa ammattikorkeakoulun palvelukonseptia pilotoinnin avulla ja tutkia, kuinka uudenlainen muutosturvavalmennus toimii työelämämurroksen keskellä olevien henkilöiden tukena esimerkiksi irtisanomistilanteen jälkeen tai muussa työelämän muutostilanteessa.

Työn tavoitteena oli testata uudenlaista työelämäntarinoiden kertomiseen keskittyvää valmennustapaa tarjota muutosturvapalvelua ja kerätä konkreettisia keinoja toteuttaa ammattikorkeakoulun tarkoituksiin sopiva valmennuskonsepti. Keinona tavoitteeseen pääsemiselle oli asiakaskokemuksen analysointi, mikä luo pohjan valmennuksen jatkokehittämiselle.

Tämä pilotti toteutettiin kahdeksalle osallistujalle kahden valmentajan toimesta. Valmennukseen valmistauduttiin tekemällä ennakkokysely taustatietojen ja ennakko-odotusten selvittämiseksi. Pilotinaikainen havainnointi tarjosi tutkijan näkökulmaa käytännön toimivuuteen. Tärkeässä roolissa oli valmennuksen jälkeinen palautekysely, jossa osallistujat jakoivat kokemuksiaan pilotin vahvuuksista ja heikkouksista. Tarkempia jatkokehitysideoita haettiin osallistujille ja muille aiheen asiantuntijoille tehtyjen teemahaastattelujen kautta, mikä mahdollisti mahdollisimman laajan näkökulman saamisen valmennuksen eteenpäin viemiselle.

Palautteiden mukaan tarinallisuuteen pohjautuvalle valmennustyypille on tarvetta ja se vastasi vahvasti osallistujien vertaistuen tarpeeseen. Koettiin, että erilaisten näkökulmien saaminen auttoi katsomaan omaa tilannetta uudessa valossa ja hakemaan ratkaisuja, joita ei ollut ennen kyennyt löytämään. Kokemus vahvisti osallistujien työidentiteettiä ja auttoi tunnistamaan omia vahvuuksia. Valmennukselle nähtiin selkeä tilaus, mutta sen työstämistä on jatkettava saatujen korjausehdotusten valossa. Kehitysideat liittyivät suurimmaksi osaksi markkinointiviestinnän selkeyteen, valmennukseen kestoon ja ajoitukseen, ajankäytön fasilitointiin sekä verkko-oppimisalustan selkeyttämiseen ja valmennusta tukevan materiaalin esilletuontiin.

Tutkimuksen lopputuloksena korostettiin muutosturvavalmennuksen asiakaskokemusta asiakkaan palvelupolun ja empatiakartan muodossa, joita ovat palvelumuotoilun tunnettuja työkaluja. Ydintuotoksena luotiin parhaiden käytäntöjen kokoelma, jossa kategorioittain tuotiin esille tärkeimmät käytännönläheiset toimintasuositukset tulevaisuuden valmennustoteutusta varten.