Jatkuvan kasvatuksen hakkuut metsänomistajien näkökulmasta

Abstract

Metsälain uudistuminen vuonna 2014 salli jatkuvan kasvatuksen, ja siitä saakka jatkuva kasvatus on ollut paljon esillä mediassa. Mediassa ja keskusteluissa yleensä ollaan joko täysin sen puolella tai sitä vastaan. Jatkuvan kasvatuksen hakkuita on tehty yhä enemmän vuodesta 2014 saakka. Työn tarkoituksena oli selvittää metsänomistajien kokemuksia jatkuvan kasvatuksen hakkuista. Tavoitteena oli saada selville, täyttyivätkö metsänomistajien odotukset, jotka olivat muodostuneet median sekä metsäneuvojan ennalta antamien tietojen perusteella. Tutkimuksen kohteena oli metsänomistajia, joille Päijänteen Metsänhoitoyhdistys oli toteuttanut jatkuvan kasvatuksen hakkuun. Aineiston keruu toteutettiin loppukesän ja syksyn 2021 aikana ja menetelmänä oli metsänomistajien laadullinen haastattelu. Haastattelut toteutettiin pääasiassa puhelimitse, mutta myös kasvotusten maastossa. Kysymykset olivat sellaisia, että metsänomistajat pystyivät kertomaan kokemuksistaan kuvaillen. Haastattelujen lisäksi taustatietoja varten tehtiin myös maastomittauksia ja -havaintoja. Tulokset kertoivat, että kolmasosan kohdalla odotukset täyttyivät ja kolmasosan kohdalla täyttyivät osittain. Vajaan kolmasosan kohdalla odotukset eivät täyttyneet. Hakkuiden jälkeinen metsä oli useimpien mielestä rumempi kuin mitä oli odotettu ja pienen osan mielestä tiheämpi tai harvempi kuin mitä oli odotettu. Johtopäätöksenä tästä voi tehdä sen, että osalla metsänomistajista oli vääristynyt mielikuva jatkuvan kasvatuksen hakkuiden jälkeisestä metsästä. Mielikuvat ja odotukset olivat muodostuneet mediassa näytettyjen kuvien ja annettujen tietojen perusteella sekä metsäneuvojan antamien tietojen perusteella. Tietoa jatkuvasta kasvatuksesta voisi ja pitäisi siis jakaa enemmän ja monipuolisemmin. Metsäneuvojien toimiin oltiin kuitenkin yleisesti tyytyväisiä.